Lisätietoja aiheista ja puhujista

Paikoillanne, valmiit – Talvipäivät!

Voittaako mehiläinen vai varroa? Talvipäivien pääpuhuja Jacques van Alphen kertoo varroalle vastustuskykyisten mehiläisten jalostuksesta. Lisäksi kuullaan laaja kirjo esityksiä mehiläisten rokottamisesta ja arktisen alueen pölyttäjistä investointitukiin. Ja lopuksi on luvassa yllätys.

Kuka se on? Talvipäivien ensimmäisen esitelmän pitäjä peittyy vielä hämärään kuin joulukuinen iltapäivä. Mutta kun Vuoden mehiläishoitaja paljastetaan, puhetta riittää kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Mehiläiset vastaan varroa

Tuskastuttaako varroan torjunta? Onneksi apua on tulossa. Ei tosin vielä huomenna, mutta Jacques van Alphen Alankomaista kertoo, missä mennään varroalle vastustuskykyisten mehiläisten jalostuksessa.

Myös Suomen pohjoisiin oloihin halutaan entistä kestävämpiä mehiläisiä. SML:n jalostusprojektin ensimmäisen vuoden tuloksista ja jalostustarkkailijan roolista puhuvat mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala ja mehiläistarhaaja Juho Joutsimatka.

Mehiläisten oma eläinlääkäri Lassi Kauko pureutuu esitelmässään erityisesti jalostukseen vaikuttavien mehiläistautien tunnistamiseen ja torjuntaan. Tuleen joutuvat ainakin nosema ja kalkkisikiö.

Mistä rahat? Ja minne joutuvat kuhnurit?

Haluaisitko lisää pesiä tai panostaa ihan uuteen tuotteeseen, mutta rahaa uupuu? Yritysasiantuntija Maija Pitkonen ProAgriasta osaa auttaa. Hänen aiheenaan ovat investointituki ja muut mehiläisalan rahoitusmahdollisuudet.

Yksi mehiläishoitajien ansaintamahdollisuus on laittaa mehiläiset pölytystöihin. Siinä samalla voidaan suojella mansikkaa ja vadelmaa harmaahomeelta ja omenaa siemenkotamädältä. Aiheesta kertoo Päivi Heino Verderalta.

Lauantain päättää kuhnurikysymys. Viime vuonna saatiin kuhnuritoukista keittiökelpoisia – vuodeksi. Mutta miten lopulta käy, tuleeko niistä uuselintarvike vai jaetaanko herkut jatkossa kanoille. Tätä selvittelee SML:n Itä-Suomen vahvistus Anneli Salonen.

Madonlukuja ja hunajaisia numeroita

Viime vuoden hurjat talvitappiot eivät anna unohtaa mehiläistarhaajan arkkivihollista varroaa ohjelmasta sunnuntainakaan. Maritta Martikkalan talvitappioluvut hyytävät, mutta niihin on lääke: tarkkaile ja taistele!

Eeva-Liisa Korpelalla ja Virpi Aaltosella on onneksi mukavampaa kerrottavaa sato- ja hintakyselyistä: hunajaa tuli monille viime kesänä varsin hyvin ja se maistui kuluttajille, mutta hinta ei silti vajonnut purkin pohjalle.

Hunajan vienti on lukujen valossa vielä pienimuotoista puuhaa. Eviran vientitiimissä työskentelevä Saara Lönnroth ruotii mikä hunajan viennissä tökkii ja mitä sille pitäisi tehdä.

Mitä rokotus tekee mehiläiselle?

Suomessa on tehty uraauurtavaa tutkimusta mehiläisten rokottamisessa esikotelomätää vastaan. Samassa Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä jatko-opiskelija Matti Leponiemi selvittelee, miten tuo rokottaminen vaikuttaa pölytykseen.

Pölytyksestä puhuu myös toinen saman yliopiston tutkija Mikko Tiusanen, jonka alaa ovat arktisen alueen pölyttäjät. Häneltä kuullaan, millaisia pölyttäjiä elää vaikkapa Grönlannissa ja millä keinoin kasvit houkuttelevat niitä luokseen.

Täällä etelämpänä kukkivien kasvien kirjo on huomattavasti laajempi, mutta mehiläistarhaajalle olennaisia ovat aivan tietyt kasvit. Mehiläisiä maatiloille -hankkeessa tutkittiin hunajantuotantoa varten perustettuja mesikasviviljelmiä ja niiden merkitystä hunajan tuotannolle. Siitä kertoo Hunajaluotsin Lauri Ruottinen.

Koulutus on kivaa – ja yllätykset myös!

Sunnuntai-iltapäivänä joku saattaa hieraista silmiään: nuoria esiintyjiä. Kyllä, nuorten mehiläishoitajien IMYB-tapaamisessa Ranskassa vierailleet nuoret Anni Nuutila, Miro Kulmala ja Arlea Koskenniemi kertovat, miten kesäreissu ja mehiläistaitokilpailu sujuivat. Kysyäkin saa!

Raija Albert puolestaan varmistaa, että nuoret tunnistavat mehiläiset ja syövät hunajaa myös jatkossa. Hän nimittäin käy kouluissa puhumassa mehiläisistä lapsille. Ota vinkeistä vaari ja lähde koulukeikalle.

Tiina Ahonen-Sahinahon opiskelijat sen sijaan ovat jo vakavasti mehiläisinnostuksen pistämiä. Hän kertoo, miten Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa koulutetaan ammattimehiläishoitajia ja miten opetusta tulisi kehittää.

Lopuksi nostetaan hunajapurkki pöydälle. Ravintoloitsija Georg Simojoen mielestä Suomessa voitaisiin syödä enemmänkin hunajaa. Luvassa on myös yllätys, jota kukaan yleisöstä ei kuulemma ole vielä maistanut.