Mehiläisten ravintokasvit

PDF-tiedostokasvikalvot.pdf (1.8 MB)
Mehiläiskasveista. Tarja Ollikka 2005.
PDF-tiedostoLajihunajaopas 2016.pdf (1.3 MB)
Suomalainen lajihunajaopas. Salonen & Ollikka. 2016.

Näille sivuille on koottu tietoa mehiläisten ravintokasveista. Ensimmäisenä kunkin kasvin kohdalla on perustietoa kasvin mesi- ja siitepölyominaisuuksista, kukinta-ajasta sekä mahdollisesti siitä, kuinka monta mehiläispesää/ha kasvin onnistunut pölytys vaatii.

Siitepöly- ja mesikasvitieto on ilmoitettu numerona 0-3 (0 tarkoittaa, ettei kasvi ole mehiläisille lainkaan hyvä ravinnonlähde, 3= kasvi on erinomainen siitepölyn tai meden lähde)

Huom! Lista mehiläiskasveista on vielä kesken ja sivustoa täydennetään.

Tutustu myös Tarja Ollikan laatimaan mehiläiskasveja käsittelevään oppaaseen (sama opas myös alla SlideShare-palveluun ladattuna).

Mitä kasvit tarjoavat mehiläisille?

Mehiläiset keräävät siitepölyä ja mettä monista eri kasveista. Toiset kasvit tarjoavat vain mettä tai siitepölyä, osa molempia. Se, missä kasveissa mehiläiset vierailevat, riippuu kasvien ominaisuuksista, pesien sijainnista, mehiläisten ravinnontarpeesta ja kasvien kukinta-ajasta.

Eri kasvien ominaisuudet vaihtelevat runsaasti. Esimerkiksi siitepölyn ravintoainepitoisuudet (mm. valkuaispitoisuus) vaihtelevat kasvikohtaisesti.

Pölytyksen arvo vaihtelee kasveittain

Mehiläiset pölyttävät Suomessa sekä ravintokasveja että luonnonkasveja. Mehiläisten osuus sadontuotannossa vaihtelee kasvi- ja paikkakuntakohtaisesti. Mikäli luonnonpölyttäjiä on alueella paljon, mehiläisten osuus jää pienemmäksi. Mehiläispölytyksellä saa huomattavan lisän usean kasvin satoihin. Pölytys vaikuttaa paitsi sadon määrään, myös sen laatuun ja kauppakuntoon.