Tunnista mehiläisparvi

Saamme kesän mittaan runsaasti puheluita ihmisiltä, joiden pihalle on pölähtänyt suriseva parvi tai joiden hormista kuuluu outoa pörinää. Yleensä soittajat ovat tunnistaneet mehiläisparven oikein, mutta hukkareissujakin tarhaajille tulee. Siksi alle on koottu ohjeita mehiläisparven tunnistamista varten.

Ovatko parveilevat otukset juuri tarhamehiläisiä?

  • Tarhamehiläinen on hennon karvainen, yleisväritykseltään oranssinruskea hyönteinen, joka kerää ravinnokseen mettä ja siitepölyä.
  • Mehiläiset elävät tuhansien yksilöiden yhteiskunnissa, missä ne kasvattavat jälkikasvuaan ja tuottavat hunajaa vahakennojensa turvissa. Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa.
  • Pesäpaikan ulkopuolella mehiläiset pistävät erittäin harvoin. Ne kuolevat pistettyään, sillä niiden myrkkypiikki repeytyy irti piston yhteydessä.
  • Mehiläiset pyrkivät tuottamaan uusia yhteiskuntia parveilemalla ja tarhaajat puolestaan pyrkivät estämään tämän. Vilkkain parveilukausi osuu yleensä juhannuksen tienoille. 
  • Alla on kuva yksittäisen tarhamehiläisen lisäksi myös mehiläisparvesta. Parvi on tiivis, pallomainen muodostelma esimerkiksi puun oksalla. Tietoa hyönteisistä, joihin tarhamehiläisen voi sekoittaa, löytyy alempaa tältä sivulta.

Parveilevatko tarhamehiläiset vai onko niitä vain paljon liikkeellä?

Mehiläisparvessa on satoja tai jopa tuhansia yksilöitä, jotka lentävät kuningattaren perässä ja kerääntyvät sopivan paikan löydettyään sen ympärille palloksi. Runsaskaan määrä mehiläisiä medenhaussa esimerkiksi pihalehmuksessa ei siis tarkoita parveilua eikä paikalle ole syytä hälyttää mehiläistarhaajaa.

Mistä apua?

Jos olet varma, että kyseessä on nimenomaan tarhamehiläinen ja sen parveilutapahtuma, niin palaa toimintaohjeisiin.

Tarhamehiläinen omenankukalla.
Tarhamehiläisparvi on asettunut puun oksalle.

Hyönteisiä, joihin tarhamehiläisen voi sekoittaa

Kimalaiset

  • Kimalaiset ovat tarhamehiläistä karvaisempia ja muodoltaan pyöreämpiä. Keväiset kuningattaret ovat myös tarhamehiläistä selvästi suurempia.
  • Kimalaisten väritys vaihtelee lajin mukaan - Suomesta on tavattu kaikkiaan 38 lajia.
  • Kimalaiset tekevät pesänsä maahan tai puunkoloon, toisinaan myös esimerkiksi linnunpönttöihin. Pesässä on jäseniä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan.
  • Kimalaiset ovat rauhallisia pölyttäjä, jotka käyttävät myrkkypiikkiään hyvin harvoin. Ne hakevat ravinnokseen tarhamehiläisen tavoin mettä ja siitepölyä.

Erakkomehiläiset

  • Erakkomehiläisiä on monennäköisiä, ja jotkin niistä muistuttavat paljonkin tarhamehiläistä. Valtaosa lajeista on kuitenkin selvästi tarhamehiläistä pienempiä. Erakkomehiläislajeja on tavattu Suomessa parisataa.
  • Erakkomehiläiset elävät yksin, mikä tarkoittaa sitä, että naaras kasvattaa yksin seuraavan sukupolven. Tämä poikkeaa tarhamehiläisestä, jonka pesissä kuningattarella on apunaan kymmeniätuhansia työläisiä. Pesänsä erakkomehiläiset tekevät esimerkiksi lahopuuhun, kasvien korsiin tai hiekkaiseen maahan.
  • Keväällä erakkomehiläiset saattavat esiintyä runsaina etsiessään pesäkoloja esimerkiksi talojen seinustalla. Niitä ei tarvitse siitä huolimatta torjua mitenkään. 
  • Varsinkin viime vuosina Suomessa nopeasti yleistynyt rusomuurarimehiläinen sekoitetaan usein tarhamehiläiseen ja lajin keväinen pariutumiseen liittyvä parveilu tarhamehiläisen parveiluun.

Ampiaiset

  • Moni sekoittaa tarhamehiläinen ja ampiaisen. Ampiaisilla on kuitenkin kapeampi vyötärö ja myös suipommat siivet kuin mehiläisellä. Sen raidoitus on usein selkeämpi, eikä se ole yhtä karvainen kuin mehiläinen.
  • Ampiaiset pyydystävät toukkiensa ravinnoksi erilaisia hyönteisiä ja niiden toukkia. Ampiaiset saattavat käydä hakemassa ravintoa myös ihmisten apajilta, vaikkapa grillauspaikalta. Omaksi ravinnokseen aikuiset ampiaiset hakevat myös metta kukista ja toimivat samalla joidenkin kasvien pölyttäjinä, joskin mehiläiset ja kimalaiset ovat pölyttäjinä selvästi tärkeämpiä.
  • Ampiaiset elävät puukuiduista tekemässään, usein harmaassa pesärakennelmassa. Ampiainen rakentaa pesänsä maahan tai vaikkapa rakennuksiin tai puuhun. Näkyvä pesä on pallomainen, ja se voi olla suurikin, halkaisijaltaan yli 20 senttiä. 
  • Ampiaisyhteiskunta kasvaa kesän aikana muutamasta yksilöstä enimmillään satoihin yksilöihin.
  • Ampiainenkin pistää pesäpaikkansa ulkopuolella yleensä vain uhkaavassa tilanteessa. Eniten yhteentörmäyksiä ihmisten kanssa tulee loppukesästä ja syksyllä.
Ampiainen medenhaussa.
Pieni ampiaispesä.

            Herhiläinen

            • Herhiläinen on Suomessa ampiaisten heimon kookkain laji. Herhiläisten pesäkin saattaa kasvaa huomattavasti isommaksi kuin muiden ampiaisten.
            • Herhiläistä ei tavattu Suomessa kuin satunnaisesti useaan vuosikymmeneen, mutta 1990-luvulta alkaen laji on taas yleistynyt varsinkin Kaakkois-Suomessa. 
            • Ampiaisen tapaan herhiläinenkin saalistaa muita hyönteisiä ja voi pistää myös ihmistä. Yleensä herhiläiset ovat kuitenkin varsin rauhallisia, eivätkä pistä herkästi.
            Herhiläinen.
            Kuva: Keith Gallie / Flickr

            Kukkakärpäset

            • Kukkakärpäset ovat usein kirkkaan kelta-mustaraitaisia ja melko pieniä. Kun kukkakärpänen laskeutuu, sen siivet ovat kolmiomaiset. Tarkkaan katsottuna erottuu myös, että siipipareja on vain yksi, kun mehiläisillä, kimalaisilla ja ampiaisilla niitä on kaksi. Kukkakärpäset jäävät ilmassa usein paikoilleen lentämään.
            • Kukkakärpäsiä on satoja lajeja. Aikuisena ne käyttävät ravinnokseen mettä ja ovat joidenkin kasvien tärkeitä pölyttäjiä.
            • Kukkakärpäsillä ei ole lainkaan pistintä. 
            Kukkakärpäsiä voikukalla.