Vuoden Mehiläistarhaajaksi valittiin Juhani Lundén

25.1.2014

SML:n puheenjohtaja Janne Leimi onnittelee Vuoden 2014 mehiläistarhaajaa Juhani Lundénia.
SML:n puheenjohtaja Janne Leimi onnittelee Vuoden 2014 mehiläistarhaajaa Juhani Lundénia.
Mehiläistarhaaja Juhani Lundén on jalostanut varroapunkkia kestäviä mehiläisiä yli kymmenen vuotta. Hän toimittaa emoja myös ulkomaille.
Mehiläistarhaaja Juhani Lundén on jalostanut varroapunkkia kestäviä mehiläisiä yli kymmenen vuotta. Hän toimittaa emoja myös ulkomaille.

Suomen Mehiläishoitajain Liiton tiedote 25.1.2014

Vuoden mehiläistarhaajaksi valittu Juhani Lundén on panostanut mehiläisten jalostukseen oman hunajasadon kustannuksella. Yli kymmenen vuoden työn tuloksena mehiläisistä on saatu kestävämpiä varroapunkkia vastaan. Tie on ollut pitkä, eikä jalostustyö tule koskaan valmiiksi, Lundén pohtii.  

Vuoden mehiläistarhaajaksi 2014 on valittu ruoveteläinen Juhani Lundén. Suomen Mehiläishoitajain Liiton johtokunta perusteli valintaansa Lundénin pitkäjänteisellä jalostustyöllä varroapunkkia kestävien mehiläisten sekä buckfast-rodun puolesta. Lundén on lisäksi toiminut aktiivisesti tarhaajien kouluttajina.

Vuodesta 1977 mehiläisiä tarhannut Juhani Lundén on tehnyt parikymmentä vuotta määrätietoista jalostustyötä, jotta mehiläiset kestäisivät paremmin varroapunkkeja ja niiden aiheuttamia tauteja. ”Ei siis punkkivapaita, vaan niitä kestäviä”, hän tarkentaa. Lundén aloitti jalostuksen sen jälkeen, kun punkki iski omiin pesiin. ”Varroa yllätti minut vuonna 1996. Virallisesti aloitin jalostuksen 2001 ja pystyin lopettamaan punkintorjunnan kokonaan vuonna 2008.”

Asennemuutos on haastavinta

Mehiläisten jalostaminen on vaikeaa ja jalostusohjelma on verottanut Lundénin oman pesämäärän sataan pesään. Vaikeinta mehiläisten jalostustyössä on kuitenkin ollut tarhaajien asenne: punkkien torjumatta jättäminen on jakanut mielipiteitä. ”Tarhaajien asenne on kuitenkin pikkuhiljaa muuttunut. Punkkiongelmien pysyessä kiinnostus on kasvanut. Saamani kannustus on antanut voimia jatkaa.”

Lundén arvioi, että muutosta ei ole osattu kaivata, koska punkkien torjunta on suhteellisen vaivatonta, halpaa ja varsin luonnonmukaista. Suomessa ei myöskään ole ollut laajoja pesäkuolemia, joten jalostukseen ei ole nähty tarvetta. ”Vasta kun tilanne on torjunnasta huolimatta huono, ongelmaan herätään. Jalostuksella voisi parantaa myös mehiläisten yleistä kestävyyttä.”

Myös tuottajan arvostusta pitäisi jalostaa

Vaikka jalostusohjelma vähentää Lundénin omaa hunajantuotantoa, hän on tyytyväinen hunajakauppaan. Hänellä on ollut sama ja luotettava myyntiväylä jo 10 vuotta Keskisen Kyläkaupassa. Lundén kritisoi kauppojen keskusliikkeitä siitä, että tuottaja saa nykyään yhä vähemmän tuotteistaan. ”Olen varma, että kaupan keskusliikkeillä olisi mahdollisuus toimia paikallisemmin. Paljon on puhuttu siitä, onko reilua, että kauppa saa yhä suuremman osan tuotteen hinnasta. Keskusliikkeet paasaavat lähituotteista, mutta puheeksi se jää.”

Vuoden mehiläistarhaaja toteaa, että myös hunaja pitää ottaa huomioon jalostustyössä. ”Kun on punkinkestävyys saatu kuntoon, pitää saada hunajasato kohdilleen. Jalostustyötä ei saada koskaan valmiiksi.”

 

Lisätietoja:

Vuoden Mehiläistarhaaja 2014

Juhani Lundén

p. 0500-632401

Lundénin hunaja

lunden@sci.fi

 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry

Puheenjohtaja Janne Leimi

050-360 4576

info@mehilaistuote.fi