Neonikotinoidien haittavaikutukset selvitettävä - pakkauksiin tarvitaan paremmat mehiläisvaroitukset

30.1.2013

Euroopan ruokaturvallisuusvirasto Efsa on julkaissut EU-komission toimeksiantaman selvityksen kasvinsuojeluaineissa käytettävien tehoaineiden, neonikotinoidien, riskeistä mehiläisille.

On havaittu, että eräät neonikotinoidit aiheuttavat muun muassa mehiläisten suuntavaiston heikkenemistä. Kimalaisilla todettiin kuningattarien määrän vähenevän.

Efsa aikoo raportin perusteella tutkia asiaa lisää ja selvittää, tulisiko aineiden käyttö kieltää tärkeimpien mesikasvien kohdalla kokonaan.

Neonikotinoidit ovat nikotiinin kaltaisia myrkkyjä, joita käytetään kasvinsuojeluaineiden tehoaineina ympäri maailmaa. Ne vaikuttavat koko kasviin, juuresta aina lehtiin, siitepölyyn ja meteen saakka.

Aineita käytetään peittauksessa, ruiskutuksissa sekä erilaisissa rakeissa. Syötynä tai ihon kautta vaikuttaen ne aiheuttavat hyönteiselle halvaantumisen ja kuoleman. Valitettavasti aineiden vaikutus ulottuu myös hyötyhyönteisiin, kuten mehiläisiin, kimalaisiin sekä luontaisiin pölyttäjiin sekä tuhoeliöiden luontaisiin petoihin.

Nature -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että joidenkin torjunta-aineiden yhdistelmät ovat vaarallisempia kimalaisille kuin altistuminen yhdelle aineelle. Pieni määrä kahden torjunta-aineen yhdistelmää oli vaarallisempaa kuin altistuminen suurelle määrälle yhtä ainetta. Tulos osoittaa, että nykyiset rajoitukset ja tiedot torjunta-aineiden käyttömääristä eivät ole riittäviä.

Neonikotinoideja käytetään arvokkailla mesikasveilla

Efsa toteaa, että mehiläisille erityisen vaarallisia neonikotinoideja ovat imidaklopridi, tiametoksaami ja klotianidiini – näitä kaikkia käytetään myös Suomessa.

Neonikotinoideja käytetään Suomessa seuraavilla kasveilla tai kasviryhmillä: rypsi, rapsi, sokerijuurikas, syysvehnä, ruis, herne, öljypellava, peruna, omena, päärynä, luumut ja eräät marjat, kasvihuoneissa kurkku, tomaatti ja paprika sekä eräät taimikot ja koristekasvit. Moni edellä mainituista on mehiläisille tärkeä ravintokasvi, ja mehiläisiä käytetään pölytyspalveluun monen kasvin sadon maksimoimiseksi. Korvaavia aineita neonikotinoideille ei ole.

On arvioitu, että EU:n viljelijät kokisivat 4,5 miljardin euron vuositappiot, mikäli neonikotinoidit kielletään. Hyönteispölytyksen arvon Euroopassa on arvioitu olevan vuodessa 14,2 miljardia euroa. Näitä lukuja puntaroidessa on selvää, ettei ole yhdentekevää, jos ruiskutusten ohessa kuolee pölyttäjiä.

Pölyttäjäkato aiheuttaa sekä sadon määrän ja laadun heikkenemistä ja siten myös tärkeiden ravintoaineiden vähenemistä.

Selkeyttä pakkausmerkintöihin

Vain osa suomalaisista kasvinsuojeluainepakkauksista sisältää varoituksen neonikotinoidien vaarallisuudesta pölyttäjille. Mehiläisvaroitusta ei ole kaikissa kasvinsuojeluaineissa, jotka sisältävät Efsan vaarallisiksi toteamia tehoaineita. Jos mehiläisvaroitus on, se on usein valitettavan suppea. Usein todetaan: ”Kasvinsuojeluaine on kohtalaisen myrkyllistä mehiläisille ja muille maaniveljalkaisille. Ei saa käyttää kukkivien kasvien käsittelyyn. Käyttö lähempänä kuin 60 metriä mehiläispesistä on kielletty ilman mehiläishoitajan suostumusta.”

Aineiden kulkeutumisesta ei ole tarkkoja tutkimustuloksia, joten 60 metriä pesästä on liian lyhyt varomatka. Lisäksi mehiläiset lentävät paljon tätä pidemmälle.

Edellä mainittu varoitus ei myöskään kerro, kuinka ruiskutukset sitten tulisi tehdä mahdollisimman mehiläisystävällisesti.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto toivoo sekä Tukesilta että valmisteiden myyjiltä lisähuomiota, jotta pakkauksiin tulisi kattavat mehiläisvaroitukset ja paremmat ohjeet ruiskutusajoista. Myös muut pölyttäjät ja hyötyhyönteiset tulisi huomioida paremmin ohjeistuksessa.

Ruiskutukset aina klo 22–06

Mehiläinen etsii joka päivä mettä ja siitepölyä jopa kolmen kilometrin säteellä pesästään. Kukkivan kasvuston ruiskutus häiritsee niitä. Ja vaikka kasvit eivät parhaillaan kukkisikaan, on päiväsaikaan ruiskuttaminen aina häiriöksi mehiläisille. Tätä ei pakkausselosteissa huomioida. Eräässä myyntiselosteessa lukee, että ”ruiskutuksia ei saa tehdä kukkivien kasvien käsittelyyn sellaiseen vuodenaikaan, jolloin mehiläiset ovat aktiivisia”. Tällaiset käyttöohjeet ovat harhaanjohtavia, koska mehiläiset ovat aktiivisia keväästä syksyyn eli koko sen ajan, kun Suomessa viljelykasvit kukkivat.

Viljelijöiltä toivomme, että huomioisitte mehiläiset paremmin ruiskuttaessanne. Kasvinsuojeluruiskutukset tulisi tehdä aina siihen vuorokaudenaikaan, kun mehiläiset eivät lennä, eli käytännössä ilta- tai yöaikaan kello 22 - 06 välillä, kun mehiläiset ovat pesissään.

Asia on tärkeä myös viljelijälle, koska esimerkiksi rypsillä mehiläispölytys voi lisätä siementen öljypitoisuutta ja sadon määrää keskimäärin 15 %. Marjoilla ja hedelmillä mehiläiset voivat lisätä satoa jopa puolella.

Mikäli välttämätön kasvinsuojeluaine on vaaraksi mehiläisille, toivotaan ennen torjunta-aineiden käyttöä viljelijän olevan yhteydessä lähialueen mehiläistarhaajan ja keskustelevan aineiden käytöstä, jotta haitta mehiläisille olisi mahdollisimman vähäistä. Toivomme, että viljelijät ottaisivat mehiläiset aiempaa paremmin huomioon viljelytoimenpiteitä tehdessä, eikä neonikotinoideja käytettäisi tärkeimmillä mesikasveilla mehiläisten lentoaikana.

Neonikotinoidien haittavaikutukset selvitettävä

Neonikotinoideja sisältävien torjunta-aineiden pölyttäjille aiheuttamien haittavaikutuksien tutkimuksia on tehtävä myös Suomessa esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa ja seurattava ulkomailla tehtyjen tutkimusten tuloksia. Mikäli tutkimukset antavat aihetta, tulisi viranomaisten tehdä päätöksiä haittavaikutuksien poistamiseksi.

 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto:

Janne Leimi, Puheenjohtaja (050 360 4576)

Heikki Vartiainen, Toiminnanjohtaja (044 5063 200), heikki.vartiainen@hunaja.net

Tuula Lehtonen, Kuluttajaneuvoja (040 506 3202), tuula.lehtonen@hunaja.net

www.mehiläishoitajat.fi, www.hunaja.net