Mehiläiset kasvattavat vadelmanviljelijän lompakkoa

21.3.2017

Vadelmien laadussa oli hurjia eroja. Kehnosti onnistunut pölytys saa aikaan huonon marjan. Onnistunut mehiläispölytys saa aikaan suuren ja kiinteän marjan.
Vadelmien laadussa oli hurjia eroja. Kehnosti onnistunut pölytys saa aikaan huonon marjan. Onnistunut mehiläispölytys saa aikaan suuren ja kiinteän marjan.

Viime kesänä tutkittiin mehiläispölytyksen vaikutusta vadelman sadonmuodostukseen. Hyvällä pölytyksellä viljelijän tilipussi voi moninkertaistua. Runsas pölytys nelinkertaisti koeruutujen sadon verrattuna estettyyn pölytykseen.

Runsas mehiläispölytys voi jopa nelinkertaistaa vadelmasadon verrattuna pölyttäjien puutteeseen. Tämä selvisi SML:n ja Helsingin yliopiston yhteisessä vadelman pölytyskokeessa kesällä 2016. Kokeen teki opiskelija Tanja Salonen.

Häkkikokeessa selvisi, että pakotettu mehiläispölytys moninkertaisti vadelmasadon verrattuna häkkeihin, joissa ei ollut lainkaan pölyttäjiä. Mehiläishäkkien sato oli noin 3027 kiloa hehtaarilta, kun pölyttäjiltä suljetuissa häkeissä sato jäi vaivaiseen 851 kiloon hehtaarilta. Määrä on 3,5-kertainen. Vielä suurempi, nelinkertainen sato tuli häkeistä, joissa käytössä oli harmaahomeentorjuntaan käytettyä Prestop Mixiä: satotaso oli 3429 kiloa hehtaarilta.

Rahassa pölytyskokeen tulokset tarkoittavat viljelijälle kymppitonnien eroa.

Tutkimustulosten analysointi on vielä kesken, mutta on viitteitä, että prestop mix myös parantaa vadelmien säilyvyyttä harmaahomeen torjunnan lisäksi.

Verdera Oy lahjoitti vektorilevittimet ja Prestop Mixin kokeeseen.

Sadonlisä suuri kustannuksiin verrattuna

Vaikka vadelman on tiedetty hyötyvän mehiläisestä, tulokset yllättivät silti positiivisesti. Pölyttyneistä vadelmista tuli suurempia ja kiinteämpiä. Ne eivät hajoa tai mehustu niin helposti kuin huonosti pölyttyneet.

”Pölytyspalvelu kannattaa. Ilman pölytystä sato jäisi huonoksi. Viljelijä hyötyy mehiläispesän vuokraamisesta ja lopulta vuokrahinta on pieni sadonlisään verrattuna”, Tanja Salonen summaa.

 

Lisätietoja pölytyspalvelusta:

Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry,

tiedottaja ja tutkimuskoordinaattori

040 506 3202

tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi

Tutustu Tanja Salosen tuloksiin SML:n Slidesharessa

Lue myös Maaseudun Tulevaisuuden juttu aiheesta

Näin koe tehtiin:

  • Kokeessa oli neljää häkkityyppiä: mehiläishäkki (pakotettu pölytys), mehiläiset + Prestop Mix, tyhjä häkki (ei pölyttäjiä) sekä kaikille pölyttäjille avoin ruutu. Kaikkia häkkityyppejä oli kolme kerrannetta.

  • Mehiläiset siirrettiin tilalle kesäkuun alussa kun 10 prosenttia kukista oli auki. Ne olivat paikoillaan neljä viikkoa.

  • Sadonkorjuu alkoi heinäkuun puolivälissä ja loppui elokuun alussa. Marjat punnittiin.

  • Jokaisesta sadonkorjuun erästä kerättiin näyte säilyvyystestiin. Seurattiin marjojen säilyvyyttä, värimuutoksia ja tauteja.

  • Myös muita pölyttäjiä seurattiin. Alueella oli mm. kimalaisia ja kukkakärpäsiä tarhamehiläisten lisäksi.