Hunajan kulutus nousi taas uusiin huippulukemiin

12.1.2017

Hunajan kasvaneessa kulutuksessa näkyy myös kiinnostus erilaisiin hunajiin. Hunajat poikkeavat toisistaan väriltään, maultaan ja rakenteeltaan mm. alkuperäkasvien mukaan.
Hunajan kasvaneessa kulutuksessa näkyy myös kiinnostus erilaisiin hunajiin. Hunajat poikkeavat toisistaan väriltään, maultaan ja rakenteeltaan mm. alkuperäkasvien mukaan.
Kuningatarhunajapurkkiin pakataan vain suomalaista hunajaa. Hunajan alkuperätiedot voi aina tarkistaa pakkauksesta.
Kuningatarhunajapurkkiin pakataan vain suomalaista hunajaa. Hunajan alkuperätiedot voi aina tarkistaa pakkauksesta.

Suomalaiset söivät viime vuonna hunajaa noin 700 grammaa henkeä kohti. Suomalaisten hunajan kulutus on parissa vuodessa noussut noin 20 prosenttia, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry.

Viime vuonna Suomessa käytettiin hunajaa 3,8 miljoonaa kiloa. Kotimaisen hunajan osuus oli noin 55 prosenttia. Hunajan kulutuksen kasvu on ollut huimaa: vuonna 2014 suomalaiset söivät hunajaa alle 600 grammaa, vuonna 2015 hypättiin noin 640 grammaan ja nyt on siis noustu peräti 700 grammaan.

SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen näkee kulutuksen kasvulle monta syytä.

”Hunaja ja mehiläishoito on saanut paljon positiivista näkyvyyttä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Hunaja sopii moniin nykyisiin ruokatrendeihin, kuten luonnollisuuteen, hyvään makuun, lähiruokaan ja terveellisyyteen", Vartiainen toteaa.

"Moni käyttää hunajaa esimerkiksi suosittujen smoothieiden makeuttajana tai ruokien monipuolisena maustajana. Lisäksi hunaja pääsi Käypä hoito -ohjeeseen suositeltavaksi lasten yskän hoitomuodoksi.”

Ole tarkkana hunajan alkuperästä

Kotimaisen hunajan sato on viime vuosina jäänyt tavanomaista heikommaksi. Se selittää hunajan tuonnin suurta määrää: kotimainen hunaja ei riitä kattamaan hunajan suurta kysyntää. Osa hunajan kulutuksesta luonnollisesti ohjautuu elintarviketeollisuuden käyttöön.

EU-tasolla tuontihunajan laatu ja alkuperä ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.

”Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan 19 prosenttia hunajanäytteistä oli EU-alueella määräystenvastaisia. Yleisintä oli se, että näyte ei vastannut alkuperältään sitä, mitä pakkauksessa sanottiin”, Vartainen kertoo.
”Sen sijaan kaikki suomalaisiksi ilmoitetut hunajat olivat suomalaisia. Kotimaisen hunajan alkuperään voi siis luottaa.”
 

Hunajan pakkausmerkinnöistä

  • Jos hunaja on peräisin yhdestä maasta, niin kyseinen maa on kerrottava pakkauksessa. Jos hunaja sekoitetaan kahden tai useamman maan hunajasta, niin alkuperämaita ei tarvitse mainita. Tällöin pakkauksessa voi olla esimerkiksi merkintä ”EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tuotetun hunajan sekoitus”.
  • ”Vain yli yksivuotiaille” -merkintä muistuttaa, että hunajaa ei saa antaa imeväisikäiselle. Hunaja on kuumentamatonta elävää ravintoa, jossa saattaa esiintyä Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä. Joskus, mutta hyvin harvoin, hunaja voi olla riski vauvan terveydelle.
  • Parasta ennen -päiväys on hunajan pakkaamishetkestä kahden vuoden päähän. Hunaja ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti pilaannu, joten hunajaa voi käyttää vielä vuosia Parasta ennen -päiväyksen umpeutumisen jälkeen.
     

Lisätietoja:

Eviran tiedote 4.12.2015: Hunaja- ja kalatuotteissa harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä

Käypä hoito -suositus: Hunajan teho yli 1-vuotiaiden lasten akuutissa öisessä yskässä.  



Toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, puh.  044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net
Kuluttajaneuvoja Mari Koistinen, puh. 050 382 2428, mari.koistinen@hunaja.net

Liitteenä pylväsdiagrammi: Hunajan kulutus 1990–2016, g/hlö/v .
Tiedot perustuvat Tullin hunajan tuontitilastoihin sekä SML:n keräämiin suomalaisen hunajan tuotantotietoihin.  

Liitteet