Väitöskirja: Metabolomiikka paljastaa myös hunajan alkuperän

7.12.2016

Elintarvikekemiasta väittelevä Maaria Kortesniemi on osallistunut myös SML:n laatutoimikunnan hunaja-arviointeihin. Kortesniemen väitöskirjassaan tutkima metabolomiikka parantaa mahdollisuuksia hunajan alkuperän selvittämiseen.
Elintarvikekemiasta väittelevä Maaria Kortesniemi on osallistunut myös SML:n laatutoimikunnan hunaja-arviointeihin. Kortesniemen väitöskirjassaan tutkima metabolomiikka parantaa mahdollisuuksia hunajan alkuperän selvittämiseen.

Pohjoiset olosuhteet antavat tyrnimarjoille, rypsin- ja rapsinsiemenille sekä hunajalle oman, tunnistettavan sormenjälkensä. Näin toteaa Turun yliopistossa väittelevä Maaria Kortesniemi, joka tutki alkuperän vaikutusta näiden elintarvikkeiden koostumukseen ja laatuun.

Metabolomiikkaa soveltavan väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää elintarvikkeiden laadun, alkuperän ja aitouden varmistamisessa sekä kasvinjalostuksen apuna. 

Kortesniemi käytti tutkimuksessaan ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa eli NMR:ää sekä monimuuttujamenetelmiä. Tämä mahdollisti useiden pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden ilmentymisen ja vaihtelun analysoinnin yhdellä mittauksella.

Kasvialkuperällä on suuri merkitys hunajan maulle, värille, koostumukselle ja myös tuotteen hinnoittelulle. Perinteisesti käytetyt mittausmenetelmät eivät välttämättä anna tarkkaa kuvaa kasvialkuperästä.

"NMR-profiloinnin avulla lajihunajat pystytään luokittelemaan kullekin hunajalle ominaisen sokerikoostumuksen ja muiden kasvialkuperästä kertovien yhdisteiden perusteella. Esimerkiksi voikukkahunajalle tyypillisiä merkkiyhdisteitä tunnistettiin nyt ensimmäistä kertaa", Kortesniemi mainitsee.

Tavoitteena kattava kirjasto suomalaisista hunajista

Tutkimus korosti samalla tuotenimellä nimettyjen hunajien välisiä koostumuseroja.

"Vaikka kotimaisen lajihunajan kasvialkuperä voi olla hyvinkin monenkirjava, voidaan tietylle kasvilajille tyypillisiä ominaisuuksia silti löytää ja luokitella hunajat hallitsevimman piirteen mukaan. Toiveena olisi koota suomalaisista hunajista kattava kirjasto, jota voitaisiin hyödyntää vertailupohjana hunajantuottajille tarjottavassa analyysipalvelussa", Kortesniemi kertoo.

Metabolomiikka tuo tietoa alkuperästä myös kuluttajille

Käytetyn metabolomiikkamenetelmän avulla pystytään helposti selvittämään monimutkaisten aineenvaihduntatuotteiden kokonaisuuksien ja elintarvikkeen alkuperään liittyvien muuttujien välisiä yhteyksiä. Erityisesti kasviperäisten elintarvikkeiden koostumukseen vaikuttavat lukuisat sisäiset ja ulkoiset alkuperään liittyvät tekijät, kuten perimä ja kasvupaikalle tyypilliset ympäristö- ja sääolosuhteet, Kortesniemi kertoo.

Kuluttajien kasvanut kiinnostus elintarvikkeiden alkuperää, aitoutta ja laatua kohtaan on lisännyt uudentyyppisten laadunvarmistusmenetelmien tarvetta. Väitöskirjassa tutkitut elintarvikkeet ovat arvokkaita ja mielenkiintoisia niille tyypillisten aistittavien, ravitsemuksellisten ja bioaktiivisten ominaisuuksien takia.
 

FM Maaria Kortesniemi esittää väitöskirjansa NMR Metabolomics of Foods - Investigating the Influence of Origin on Sea Buckthorn Berries, Brassica Oilseeds and Honey julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Lisätietoja Turun yliopiston tiedotteesta

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä