Eviran linjaus: hunajaa ei saa nimetä raakahunajaksi

7.11.2016

Raakahunajalle ei ole virallista, täsmällistä määritelmää, eikä hunaja-asetus tunne raakahunaja-nimeä. Tämän vuoksi hunajapakkausessa ei voi käyttää nimeä "Raakahunaja". Hunajan tuotanto- ja käsittelytaustoista voi toki muuten kertoa. 
(kuva: Anna Autio)
Raakahunajalle ei ole virallista, täsmällistä määritelmää, eikä hunaja-asetus tunne raakahunaja-nimeä. Tämän vuoksi hunajapakkausessa ei voi käyttää nimeä "Raakahunaja". Hunajan tuotanto- ja käsittelytaustoista voi toki muuten kertoa. (kuva: Anna Autio)

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry pyysi Elintarvikevirasto Eviralta linjausta raakahunaja-termin käyttöön hunajan nimenä. Eviran näkemyksen mukaan hunajaa ei voi nimetä raakahunajaksi.

Elintarviketurvallisuusviraston Eviran näkemyksen mukaan ei termiä ”raakahunaja” tule käyttää hunajaa nimettäessä ja sitä kaupan pidettäessä. Perusteluna Evira toteaa, että hunaja-asetus ei tunne termiä "raakahunaja".  Kyseistä termiä ei ole EU:ssa yhteisesti määritelty. Hunajan nimeämistä ja sen koostumusta säädellään tarkasti EU:ssa.

Hunaja-asetuksen liitteessä I määritellään hunajan eri kaupalliset nimet ja tuotekuvaukset. Hunaja-asetuksen liitteessä II kuvataan hunajan koostumusta koskevat vaatimukset. EU:ssa on nähty tarpeellisena vahvistaa hunajan määritelmä, sen markkinoille saatetut asianmukaiset eri hunajan kaupalliset nimet sekä hunajan koostumusta koskevat yhteiset säännöt. Lainsäädännöllä halutaan varmistaa hunajan laatu ja vapaa liikkuvuus EU:ssa, estää vilpillinen toiminta ja kuluttajan harhaanjohtaminen. 

Tuotteiden nimeämistä ja markkinointia valvovat paikalliset elintarvikeviranomaiset. Jos kuluttaja kokee esimerkiksi hunajatuotteen nimen tai alkuperämerkinnät harhaanjohtaviksi, voi hän antaa palautetta oman kunnan elintarvikevalvontaan.

Järjestöt, kuten SML, eivät tee valvontaa, mutta jakavat jäsenilleen neuvontaa.

Tuottaja voi kertoa muutoin hunajan käsittelystä

SML on myös aiemmin neuvonut, ettei hunajaa voi nimetä raakahunajaksi. Eviran linjaus vahvistaa tämän neuvonnan. Tuottaja voi silti aina pakkauksessaan tai muussa viestinnässään muilla tavoin kertoa hunajan alkuperästä ja käsittelystä. Tuotteeseen voi lisätä tiedon esimerkiksi siitä, että hunajaa ei ole lämpökäsitelty.

Raakaruoka tuli Suomeen näkyvästi muutamia vuosia sitten. Raakaruoan ideologian mukaan ruokaa ei saisi lämmittää yli 47 asteiseksi. Raakaruoan yleistyessä jotkut suomalaiset hunajan ostajat alkoivat kysyä tarhaajilta raakahunajaa.  Esimerkiksi Yhdysvalloissa hunajan käsittelyyn on yleisesti kuulunut mm. pastörointi. Se tunnetusti heikentää selvästi hunajan laatua, eikä hunajan käsittelyssä Suomessa käytetä pastörointia: pastöroitu hunaja ei vastaa EU:n hunaja-asetuksen laatuvaatimuksia.

Yhdysvaltojen hunajamarkkinoilla raakahunaja tarkoittaa hunajaa, jota ei ole pastöroitu eikä suodatettu. Nämä hunajalaadut ovatkin saaneet vankan jalansijan terveystietoisten hunajankuluttajien keskuudessa. 

Mehiläishoidossa raaka hunaja tarkoittaa hunajaa, jota mehiläiset eivät ole kypsyttäneet valmiiksi. Tämä on osaltaan sekavoittanut termin käyttöä alan sisällä. 

 

 

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
sml@hunaja.net, 010 387 4770

Blogiteksti maaliskuulta 2014: 
Raa'asti hunajasta eli hunajan laadusta ja sen tutkimisesta