SML vaatii toimenpiteitä karhuvahinkojen vähentämiseksi mehiläistarhoilla

22.6.2016

Lausunto karhukannan hoitosuunnitelman uudistamisesta 2016

Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) on huolissaan lisääntyneistä karhuvahingoista, mehiläistarhauksen kannattavuudesta karhuvahinkoalueilla ja tarhaajien työturvallisuudesta. Karhut ovat aiheuttaneet paikoin suuria tappioita mehiläistarhauselinkeinolle.

Luontodirektiivin tavoitteena on ylläpitää karhukannassa ihmisenpelkoa ja ihmistoimintoja väistävää käyttäytymistä, mikä on myös keskeinen karhukannan hoitosuunnitelman ja kannanhoidollisen metsästyksen tavoite. Suurin osa karhuista onkin ihmisarkoja, mutta joitakin on vieraillut jopa pihapiireissä mehiläispesillä. Joku karhu on oppinut kiertämään tai maadoittamaan karhuaidan jännitteen. Vahingot ovat useissa tapauksissa loppuneet vahinkokarhujen poistamisen jälkeen. Vahinkoja aiheuttavien karhujen määrä on hyvin pieni osa karhukannastamme. Luontodirektiivi sallii vahinkoa aiheuttavien suojeltujen eläinten metsästyksen.

Copa-Cogeca:n hunajaryhmän edustajamme Stanislav Jas on ottanut Suomen karhuvahingot kokouksessa esille ja ehdottanut aiheeksi seuraavaan kokoukseen sekä keskustellut MTK:n Brysselin toimiston henkilöiden kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.

 

Tämän hetkinen tilanne:

          1.  Vuonna 2014 karhut ovat tuhonneet mehiläispesiä noin 370 kpl 100 erillisessä vahingossa. Vuonna 2015 erillisiä vahinkoja oli jo 117, ja niissä pesiä menetettiin 380 kpl. SML arvioi vahinkojen kokonaiskustannusten nousseen viime vuosina yli 300.000 euroon/ vuosi.

          2.  Tarhaajat saavat korvaukset pitkällä viiveellä, jopa vasta kahden vuoden päästä vahingosta.

          3.  Korvaus ei kata kuin osan vahingosta ja mm emonkasvatuksen erikoispesiä ja jalostuskantapesiä ei huomioida lainkaan eikä kevään vahingoissa menetettävää tulevaa hunajasatoa.

          4.  Karhuaitojen pystytys ja hoitotyöt rasittavat kannattavuutta vieden noin kahden mehiläispesän hoitotyön verran aikaa/tarha/vuosi.

          5.  Karhuvahinkojen takia mehiläistarhaus on elinkeinona taloudellisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoista eri puolilla Suomea.

          6.  Tärkeä luonnonkasvien ja viljelykasvien pölytystyö vaarantuu mehiläistarhauksen loppuessa tiheän karhukannan alueilla.

 

SML:n ja mehiläistarhaajien toimenpiteet:

          1.  Mehiläistarhaajat pystyttävät karhuaidat heti, jos alueella on karhuvahinkoja sattunut ja pitävät aitaukset toimintakunnossa.

          2.  Koulutamme mehiläistarhaajia karhuvahinkojen estämisessä, aitausten pystyttämisessä ja huollossa.

 

Toimenpiteet, joilla vähennetään karhuvahinkoja ja parannetaan elinkeinon kannattavuutta:

1. Kaatolupien alueellinen ja yksilökohtainen kohdentaminen vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin

Euroedustaja Christofer Fjellner on esittänyt Euroopan komissiolle kysymyksen liittyen luonto- ja lintudirektiiveissä suojeltuihin lajeihin, joiden kannat ovat runsastuneet. Hän kysyi, eikö näitä lajeja voisi metsästää vapaammin, koska kannat ovat vahvistuneet kestävälle tasolle.

Komissio vastasi, että direktiivit jo sallivat jäsenvaltioiden myöntävän poikkeuslupia esimerkiksi, jos direktiiveillä suojellut eläimet aiheuttavat vahinkoa tai, jos se on tarpeen muiden eläinten, kasvien tai elinympäristöjen suojelemiseksi (https://www.metsastajaliitto.fi/node/706).

a) Vahinkoperusteiset luvat on saatava nopeasti. Kun ensimmäinen vahinko tulee, niin lupamenettely käynnistyisi.

b) Lupamenettely yksinkertaiseksi

c) Kannanhoidolliset luvat kohdennetaan vahinkoalueille

d) Metsästäjien motivointi. Metsästämien motivaatio vahinkoperusteisen luvan sallimaan karhunmetsästykseen paranee, jos metsästäjät saavat karhun.

2. Karhukanta on Suomessa liian suuri (yli 10 % koko Euroopan karhuista)

Suomen karhukanta on kasvanut 15 % viime vuodesta ja karhukannan arvioidaan kestävän 10 % pyyntiverotuksen ilman vaikutusta karhukantaan (https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2016/04/lausunto-suomen-karhukannan-tilasta-2016.pdf).

Ongelmakarhuja on todella vähän, joten ongelmakarhun poistaminen ei vaikuta karhukantaan mitenkään.

Vuonna 2015 mehiläistarhavahinkojen perusteella ei kaadettu yhtään karhua ja koko maassa vain yksi vahinkoperusteinen karhu Sallassa. Vuonna 2014 vahinkoperusteisilla kaatoluvilla kaadettiin yhteensä kolme karhua Savukoskella, Sallassa ja Inarissa (http://riista.fi/metsastys/saalisseuranta/karhusaaliit/).

Mehiläistarhoilla vahinkoa aiheuttavat karhut voitaisiin kaataa ilman, että se vaikuttaisi karhukannan suuruuteen.

3. Haaskan käyttö ja karhun houkutteleminen hunajan avulla valokuvattavaksi tai ihmisten näkyville on kokonaan kiellettävä.

Karhut tottuvat ihmisen hajuun ja hunajaan. Karhut vierailevat näin opitun perusteella rohkeammin mehiläistarhoilla ja pihapiireissä. Vahinkokarhut aiheuttavat työturvallisuusriskin ja pelkoa mehiläistarhalla työskenteleville henkilöille sekä tarhan läheisyydessä asuville ihmisille.

Mehiläistarhalla vieraillut karhu opettaa myös pentueensa ruokalähteelle.

Tunnetun eläintenkouluttajan Tuire Kaimion mukaan haaskat ovat osasyynä susiongelmaan -”eläimet yhdistävät ravinnon ihmisen hajuun”. Sama pätee myös karhuihin.

4. Karhuvahinkokorvausten on vastattava paremmin todellisia menetyksiä ja kuluja sekä korvaukset saatava nopeasti.

Mehiläistarhaus karhuvahinkojen takia kannattamatonta

          a)  vahinkotuhot

          b)  aitaus/suojauskustannukset

- vaatii noin 2 pesän hoitotyötä vastaavan määrän työtä tarhalla

- noin 1.500 mehiläisyhteiskunnan kokoisella tilalla tarvitaan ½ -päiväinen työmies   pelkästään karhuaitojen hoitoon

Nykyisessä vahinkokorvauksessa ei myöskään oteta huomioon esim. jalostusemopesien tai muuten emonkasvatukseen liittyvien erikoispesien (esim. starttipesät) menetyksiä.

Jalostuspesät ja emot pitää korvata erikseen. Akut ja aurinkopaneelit pitää saada päivitettyä. Korvaukset pitää saada nopeasti.

 

Helsingissä 1.6.2016

 

JANNE LEIMI                        PEKKA PELTOTALO                           HEIKKI VARTIAINEN

Janne Leimi                         Pekka Peltotalo                                   Heikki Vartiainen

Puheenjohtaja                     Karhutyöryhmän puheenjohtaja      Toiminnanjohtaja