Hunajan kulutus kasvaa ennätysvauhtia

27.1.2016

Suomalaiset käyttävät hunajaa perinteisen teen ohella esimerkiksi rahkojen ja jogurttien maustamiseen sekä ruuanlaittoon. Myös tieto siitä, että hunajaa kannattaa antaa yskän helpottamiseen yli yksivuotiaille, on tavoittanut kuluttajat. 
(Kuva: Anna Autio)
Suomalaiset käyttävät hunajaa perinteisen teen ohella esimerkiksi rahkojen ja jogurttien maustamiseen sekä ruuanlaittoon. Myös tieto siitä, että hunajaa kannattaa antaa yskän helpottamiseen yli yksivuotiaille, on tavoittanut kuluttajat. (Kuva: Anna Autio)

Suomalaisten hunajan kulutus kasvaa kovaa vauhtia. Satokaudella 2014–2015 kuluttajat söivät hunajaa noin 640 grammaa henkeä kohti eli 50 grammaa enemmän kuin aiemmin. Kulutuksen kasvun taustalla on monia syitä, kuten lähiruuan suosio ja terveysnäkemykset.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen on iloisen yllättynyt hunajan nousukiidosta.

”Hunajan kulutuksen kasvu on ollut hämmästyttävän suurta. Koskaan ennen suomalaiset eivät ole syöneet hunajaa yli 600 grammaa vuodessa, ja nyt se raja ylitettiin kirkkaasti.”

Vartiaisen mukaan hunajan kulutuksen kasvu on monen tekijän summa.
”Lähiruoka on tällä hetkellä pinnalla, ja hunaja on erinomainen esimerkki tuotteesta, jonka alkuperä on selvitettävissä. Terveyspuolella hunajan yskää hillitsevä vaikutus pääsi Käypä hoito -suosituksiin vuonna 2014. Lisäksi moni haluaa korvata valkoisen sokerin hunajalla esimerkiksi suosittujen maustamattomien rahkojen ja jogurttien makeuttajana, ja hunajaa on ylipäätään opittu käyttämään monipuolisesti”, Vartiainen toteaa.

”Myös mehiläisten merkitys pölyttäjinä ja osana ruokaketjua on saanut paljon huomiota viime vuosina.”

Kotimainen tuotanto ei kata kulutusta

SML huomioi tilastoissaan arviot kotimaisesta hunajasadosta sekä tilastot hunajan tuonnista. Kotimaisen hunajan tuotanto kattaa normaalisti noin 60–70 prosenttia hunajan kysynnästä. Yleensä hyvä kotimainen hunajasato on tarkoittanut sitä, että tuonti on laskenut.

Nyt suunta näyttää kääntyneen niin, että hyvästä sadosta huolimatta hunajaa myös tuodaan paljon.
”Vaikka hunajasato oli hyvä vuonna 2014, ei tuonti laskenut silti lainkaan, kuten aina aiemmin on käynyt”, Vartiainen kertoo.

Kotimaiset mehiläistarhaajat eivät ole tuonnin vuoksi joutuneet tinkimään ansioistaan.
”Tilastojen valossa tuottajat saavat tällä hetkellä hunajasta yhtä hyvän hinnan kuin edellisellä satokaudella.”

Mehiläistarhaajien määrä kasvaa

Myös SML:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuodet. Liitolla on nyt yli 2 400 jäsentä. Parisataa mehiläistarhaajaa kokoontuu viikonloppuna Tampereelle, jossa järjestetään alan suurin vuosittainen tapahtuma, Talvipäivät.

Lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian mehiläisalan tutkijat ja mehiläishoitoliittojen edustajat tapaavat tutkimusseminaarissa Helsingissä tämän viikon torstaina ja perjantaina.

 

Lisätietoja

Suomen Mehiläishoitajain liitto SML ry, www.mehilaishoitajat.fi
toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen, 044 506 3200, heikki.vartiainen@hunaja.net

Katso myös oheinen PP-esitys Suomen mehiläistaloudesta. Se sisältää mm. tilastotietoja hunajan kulutuksesta, tuotannosta ja tuonnista.