Hanke: ”Neonikotinoidipeittauksella ei välitöntä vaikutusta mehiläisiin”

7.12.2015

Neonikotinoidien haittavaikutuksia mehiläisille Suomessa selvittävä Neomehi-hanke on saatu päätökseen. Rypsin neonikotinoidikäsittelyllä ei tulosten mukaan ole välitöntä vaikutusta mehiläisiin. Jäämiä kuitenkin kertyy eikä aineiden yhteisvaikutuksia voida sulkea pois.

Neomehi-hankkeessa tutkittiin neonikotinoidien vaikutusta mehiläisten elinvoimaan suomalaisilla rypsipelloilla. Vaikutusta arvioitiin neljällä erilaisella koelohkolla (ei käsittelyä, neonikotinoidipeitattu rypsinsiemen, peitattu ja neonikotinoidiruiskutus, vain neonikotinoidiruiskutus) kevätrypsin viljelyssä. Jokaisen koelohkon pesistä otettiin näytteitä, joista tutkittiin jäämiä. Näytteitä otettiin kaikkiaan kukista, siitepölystä, medestä, pergasta, hunajasta (satokauden lopulta), elävistä ja kuolleista mehiläisistä.

”Jäämätasot pesänäytteistä olivat niin alhaisia, että akuutti haitta mehiläisille on epätodennäköistä”, kertoo Eviran erikoistutkija Kati Hakala. Tuloksilla ei voida kuitenkaan sulkea pois esim. lisääntymisen ja suunnistuskäyttäytymisen häiriöihin liittyviä riskejä, hän jatkaa. Myöskään aineiden yhteisvaikutusta ei voida poissulkea.

Näytteitä otettiin lisäksi otantamenetelmällä eri puolilta Suomea. Yli puolissa näistä näytteitä mitattiin jäämiä. ”Näemme, että jäämät ovat hyvin yleisiä”, Hakala kertoo.

Tutkimuksessa analysoitiin vain ravinnon kautta mehiläisiin kertyviä jäämiä. ”Esimerkiksi suoraan ruiskutusten kautta saatuna pitoisuudet voivat olla paljon suurempia.”

 

Ei vaikutusta mehiläisten määriin

Hunajaluotsin Lauri Ruottinen seurasi hankeen tutkimuspesien pärjäämistä sekä mehiläisten määrää kasvustolla. Kokeessa mm. laskettiin mehiläisten määrää tiaklopridilla ruiskutetussa kasvustossa ja seurattiin mehiläis-ja sikiömääriä ja kuolleiden mehiläisten määrää. Mehiläisten ja sikiöiden määrissä ei ollut selkeää eroa käsittelyiden välillä: siemenen peittaamisella ei ollut välitöntä vaikutusta mehiläisten pärjäämiseen eikä talvitappioissa ollut eroja normaaliin.

Tiaklopridilla ruiskutus saattaa alentaa mehiläisten määrää pesissä, mutta tilanne palautuu normaaliksi, Ruottinen arvioi. Kokeessa havaittiin suurta kuningatarten vaihtuvuutta (60 %), mutta aineisto ei riitä osoittamaan vaikutuksia kuningattarien menestykseen.

Ruiskutus kukkivaan kasvustoon alensi pölyttäjien määrän kukinnoilla 2-3 päiväksi ruiskutusten jälkeen kolmessa tapauksessa neljästä.

 

Rypsi tärkeä mesikasvi

Mehiläistarhaajille neonikotinoidit ovat hankala aineryhmä ja aihe jakaa myös tarhaajia. ”Neonikotinoidit ovat torjunta-aineita, ne vaikuttavat mehiläisiin. Se on itsestään selvä asia”, sanoo SML:n mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä.

”Ongelma on siinä, että öljykasvipellossa on neonikotinoideja mutta se on myös hyvää satoaluetta.” Tarhaajille olisikin myös huono asia, jos tärkeän mesikasvin viljely vähenisi.

”Ja jos neonikotinoidit kieletään, viljelijät siirtyisivät käyttämään jälleen mm. pyretroideja, joilla on pahempi vaikutus mehiläisiin", Seppälä muistuttaa.

”Suomessa myös siementen kylvötapa on turvallisempi kuin maailmalla, jolloin peittauspöly ei pääse leviämään.”

 

Hankkeen loppuraportti julkaistaan joulukuun aikana.

 

 

Lisätietoa:

Jarmo Ketola, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6239, jarmo.ketola@luke.fi

Kati Hakala, Elintarviketurvallisuusvirasto, puh. 029 530 4430, kati.hakala@evira.fi