Myös pölyttäjät tulee huomioida kerääjäkasvien kasvinsuojelussa

28.10.2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on linjannut, että kerääjäkasvin aluskasvina kasvavalle viljelykasville saa levittää kasvinsuojeluaineita, vaikka valmistetta ei olisi hyväksytty kerääjäkasville.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa, että tehdessä kasvinsuojeluruiskutuksia kerääjäkasveille tulee viljelijän myös huomioida pölyttäjät ja muut hyötyeliöt. Moni kerääjäkasvilaji on mehiläisille ja muille pölyttäjille houkutteleva ja hyvä ravinnonlähde. Kukkivaa kasvustoa ei tulisi ruiskuttaa ja ruiskutukset tulisi hoitaa pölyttäjien lentoajan ulkopuolella.

Kerääjäkasvien merkitys pölyttäjien ravinnonlähteenä korostuu etenkin niiden kukinta-ajan vuoksi: kun muut satokasvit lopettavat jo kukkimistaan, kerääjäkasvien kukinta ajoittuu usein heinäkuun puolesta välistä aina lokakuuhun saakka. Näin pölyttäjät hyötyvät niistä syksyllä kerätessään talveksi esimerkiksi siitepölyvarastoja.

SML muistuttaa, että kerääjäkasvin voi valita myös pölyttäjien mieliksi. Esimerkiksi apilat, öljyretikka, valkosinappi ja hunajakukka ovat myös erinomaisia mesikasveja ja houkuttelevat pölyttäjiä.

Sopivan kerääjäkasvin viljely voi pienentää liian veden, ravinteiden, kasvinsuojeluaineiden ja tuhoeliöiden haittoja pelloilla ja ympäristössä.