Hunajan hintakysely: 450 gramman purkin hinta noussut selvästi vuodessa

17.9.2015

Kuva: Anna Autio
Kuva: Anna Autio

SML toteutti hunajan nettihintakyselyn syyskuussa. Sen perusteella tuottajat ovat tänä vuonna nostaneet hunajan hintaa verrattuna viime vuoteen. 450 gramman purkin keskiarvohinta on kyselyn mukaan 6,10 euroa. Yleisin hinta on 6 euroa.

Kyselyyn vastasi tällä kertaa huomattavasti aiempaa laajempi joukko. Vastauksia saatiin 160 tarhaajalta. Heistä 123 (77 %) käytti 450 gramman purkkia. Hintahaitari oli tuttuun tapaan laaja, sillä viisi vastaajaa kertoi hinnakseen 4,50 euroa ja kaksi vastaajaa 9 euroa.
Viime vuonna  450 gramman purkin keskiarvohinta jäi kyselyssä 5,82 euroon, joten tämän vuoden hinta (6,10 e ja 13,55 e/kg) kertoo selvästä noususta.

Myyn tuoretta juoksevaa hunajaa kalliimmalla, jos jää myytäväksi vapaasti kiteytynyttä hunajaa sen myyn 6 e/450g.” (1–10 pesän tarhaaja)

Kuusi euroa tuntuu isolta kun vertaa kaupan hintoja jotka on alle 6€, mutta toisaalta tutut asiakkaat olisivat valmiita maksamaan kun tietävät mistä hunaja on lähtöisin. Harrastajalle hinta ei ole pääasia.” (1 – 10 pesän tarhaaja)

Viime vuonna huippusadon takia alehintaan 5€/450g, nyt palattu normaaliin 6,50€/450g, kukaan ei ole valittanut hinnoista. Myyntimääriä jouduttu säännöstelemään, että vakiasiakkaat saisivat edes muutaman purkin. Näin hunajapulassakaan ei ole tarkoitus repiä tolkuttomilla hintapyynnöillä.” (1–10 pesän tarhaaja)

Myös 500 gramman pakkaus on suosittu. Sitä käytti 68 prosenttia vastaajista. Keskiarvohinta kyseiselle pakkauskoolle oli 6,30 euroa eli 12,60 e/kg.

Muita pakkauskokoja mainittiin runsaasti pienistä pakkauksista monen kilon astioihin. Kennohunajaa myyvät muutamat: hintoina mainittiin esimerkiksi kahden kilon Farrar-kakku 50 euroa tai 350 gramman rasia 7 euroa.  Jonkin verran kerrottiin myös lajihunajista, kuten kanerva- ja mesikastehunaja, ja niiden kalliimmista hinnoista.

Harvoilla reilusti varastoa edellisestä sadosta

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, oliko viime vuoden satoa varastossa elokuun alussa. 38 prosenttia vastaajista kertoi varastoa olleen. Noin puolella heistä varastomäärä oli alle 10 prosenttia viime vuoden sadosta.  Lopuilla varaston määrä oli 10–50 prosenttia viime vuoden sadosta.

”Viime vuoden hyvä puskurivarasto tulee nyt tarpeeseen. Samalla hinnalla mennään ja ainakin kaupoille on helppo perustella, miksei hintaa ainakaan tarkisteta alaspäin. Viime vuonna tuli 65 kg/pesä. Nyt vähän reilu 30 kg/pesä. Kaikki hunaja menee nyt mitä varastossa on ja joudun ostamaan lisää muilta luomutuottajilta vastatakseni kysyntään. Hunaja on helppo tuote myydä ja sen kysyntä tulee kasvamaan.”
(Alle 20 pesän luomutarhaaja)

Heikko sato ja kostea hunaja

Vaikka tämän vuoden sadosta ei kyselyssä suoraan kysytty, niin avoimissa vastauksissa moni totesi sadon jääneen selvästi viime vuotta heikommaksi.

”Varastossa on enemmän viimevuotista hunajaa kuin tämän vuoden satoa”. (20–50 pesän tarhaaja)

”Sato noin 12 % viime vuodesta”. (Yli sadan pesän tarhaaja)

Tänä kesänä hunajaa tuli vain 33 kg/pesä. Olen kyllä kuullut, että muilla on mennyt huonomminkin. Pesien välillä oli suuria eroja. Parhaimmin tuotti pesät, joiden ympärillä oli kukkivia peltoja (mm. apila, hunajakukka, rypsi).” (20–50 pesän tarhaaja)

”Hunajasato oli surkein koko 32 vuoden hoitoaikanani.” (1–10 pesän tarhaaja)

Kaikille kesä ei kuitenkaan ollut yhtä huono.

”Sato oli hyvä huonoon säähän verrattuna, n. 50 kg/pesä. Vuonna 2014 sato oli erinomainen n. 100 kg/pesä.” (1–10 pesän tarhaaja)

”Viime vuonna sain neljästä pesästä 400 kiloa. Tänä vuonna viidestä pesästä 500 kiloa. Nyt kysyntä on kovaa, kun sadon sanotaan jäävän huonoksi.”

Moni mainitsi myös hunajan kosteuden olevan nyt ongelma. Parveilu oli tuottanut joillekin tavallista enemmän lisätöitä.

”Huono vuosi. Emottomia pesiä ja peittämätöntä kosteaa hunajaa paljon. Ei tule säilymään pitkään ilman, että alkaa käymään.” (1–10 pesän tarhaaja)

Hunajakauppa vaatii osaamista

Hinnoittelu- ja markkinointikommenteissa toteutuivat saman näkemykset kuin aiemmin. Aloittelijat tuskailevat hinnoittelun vaikeutta, osan mielestä moni myy liian halvalla. Toisten mielestä lähihunaja käy kaupaksi vaivatta vähän kalliimmallakin, kun osaa hieman markkinoida, mutta toisten mielestä hinta on pidettävä alhaalla, koska muualta saa niin edullista ulkomaista hunajaa. Yhden mukaan hintoja polkevat eläkeläistarhaajat, toisen mukaan vähittäiskauppa, kolmannen aloittavat harrastajat.

Hinnoittelu on vaikeaa.  6,50 e 500g:n lasipurkista on ehkä alakanttiin, mutta kun marketeista saa suunnilleen samaan hintaan niin mielestäni en voi enempää pyytää.” (Tämän kesää tarhauksen aloittanut, 1–10 pesää.)

Tänä vuonna niin huono sato, että jo asiakkaat tuumailivat, ettei pidä myydä liian halvalla. Siksi pieni korotus purkin hintaan tälle vuodelle. Sato oli noin 70 % pienempi kuin viime vuonna, joten todella huono hunajavuosi kyseessä ainakin meilläpäin. Kysyntä on kova lähihunajalle, myymme kaiken suoramyyntinä suoraan asiakkaalle.” (20–50 pesän tarhaaja, 7 e/350 g)

”Työtunnille ei palkkaa saa, mutta harrastus antaa uusia kontakteja ja hyviä juttutuokioita." (20–50 pesän tarhaaja)

SML ei voi määrittää suositushintaa

Jälleen toistui myös pari mainintaa siitä, että liitolta toivottiin alinta suositushintaa.  Se ei ole kuitenkaan mahdollista. Toimialajärjestöjen antamat hintasuositukset ovat kiellettyjä. Niiden nähdään yhdenmukaistavan alalla toimivien yritysten hinnoittelua ja kannustavan yrityksiä hintojen nostamiseen omien kustannusten kehityksestä riippumatta.
SML pyrkii antamaan ohjeita ja vinkkejä hunajan hinnoitteluun viestinnän, koulutuksen ja hunajan hintakyselyjen avulla.


Tiedot kyselystä:

Kysely toteutettiin SML:n nettisivujen kautta 1. – 15. syyskuuta. Siihen saatiin vastauksia 160 tarhaajalta, joista valtaosa (98) oli 1–10 pesän tarhaajia. 11–20 pesän tarhaajia oli 21, 21–50 pesän tarhaajia 27, 51–100 pesän tarhaajia 9 ja yli sadan pesän tarhaajia 4. Luomutuottajia vastaajista oli yksitoista.
Uudeltamaalta vastasi 43 tarhaajaa. Turun ja Porin sekä Hämeen alueelta kummastakin oli 22 tarhaajaa. Muilta vanhan lääninjaon mukaisilta alueilta oli 3–17 tarhaajaa.
SML toteuttaa hintakyselyn netissä yleensä kaksi kertaa vuodessa.