Väitös: Ilmastonmuutos uhkaa myös Suomen kimalaisia

8.5.2015

Leudommat talvet voivat haitata luonnon kimalaisten pärjäämistä, toteaa Salla-Riikka Vesterlund väitöskirjassaan. Vesterlundin mielestä myös pölytystarkoituksiin tuotavien kaupallisten kimalaisten valvonta ja tarkastukset ovat tärkeitä, jotta esimerkiksi taudit ja loiset eivät leviä luonnon kimalaisiin.
Leudommat talvet voivat haitata luonnon kimalaisten pärjäämistä, toteaa Salla-Riikka Vesterlund väitöskirjassaan. Vesterlundin mielestä myös pölytystarkoituksiin tuotavien kaupallisten kimalaisten valvonta ja tarkastukset ovat tärkeitä, jotta esimerkiksi taudit ja loiset eivät leviä luonnon kimalaisiin.

Ilmastonmuutos tuo lämpimämmät talvet. Se voi olla riski suomalaisille luonnon kimalaisille, toteaa Salla-Riikka Vesterlund lauantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Vesterlund on tutkinut, miten kimalaiskuningattaren talvehtimisen aikainen lämpötila ja heräämisen jälkeinen ravintopula vaikuttavat kuningattariin. Kuningattarilla on ratkaiseva merkitys kimalaispopulaatioihin, sillä vain hedelmöittyneet uudet kuningattaret talvehtivat ja aloittavat uudet yhteiskunnat seuraavana vuonna.

Periaatteessa leuto talvi on eduksi erityisesti kookkaille kimalaiskuningattarille. Mutta ajan myötä leudommat talvet kuitenkin voivat kääntyä haitaksi kimalaispopulaatiota ajatellen. Nämä suuret kuningattaret nimittäin esimerkiksi tuottavat määrällisesti vähemmän kuningattaria. Näin kimalaiskuningattarien kokonaismäärä voi laskea.

”Lisäksi leudommat talvet voivat muuttaa ratkaisevasti kimalaisten ravintokasvien kukinta-aikaa. Jos ravintokasvit kukkivat liian aikaisin, niin kuningattarien ravinnonsaanti voi vaikeutua merkittävästi”, Vesterlund toteaa.

Myös tuontipölyttäjät ovat riski luonnon kimalaisille

Ilmastonmuutos on siis pahin uhka luonnon kimalaisille. Mutta myös pölytystarkoitukseen tuotavat, ulkomaalaiset kimalaiset ovat Vesterlundin mukaan riski, jota ei aina ole tiedostettu tarpeeksi.

”Tuontikimalaisten mukana voi levitä uusia tauteja ja loisia. Siksi kaupallisten pölyttäjien valvonta ja tarkastukset ovat tärkeitä. Tuontikimalaisten pesät pitäisi myös hävittää kunnolla, eikä vain jättää niitä kasvihuoneiden vierelle.”

Vaikka esimerkiksi pölytystarkoituksiin tuotava kontukimalainen ei tällä hetkellä talvehdi Suomessa, niin jatkossa talvehtiminen on täysin mahdollista. Tällöin tuodut kimalaiset voivat vaikuttaa sekä luonnon kimalaisiin että kasveihin.

”Tuontikimalaiset pölyttävät ainakin osittain eri kasveja kuin luonnon kimalaiset. Jos tuontikimalaisten määrä kasvaa luonnossa, niin samalla ne voivat aiheuttaa vieraskasvilajien laajempaa leviämistä.”

Mesipistiäisten suojelu on tärkeää

Myös tarhamehiläiset voivat aiheuttaa haittoja luonnon kimalaisille, mutta Vesterlundin mukaan Suomessa tilanne ei ole huolestuttava.
”Joissakin maissa mehiläispölytyksen käyttäminen on niin suurta, että kimalaiset välttelevät alueita, joissa mehiläisiä on paljon. Suomessa tarhamehiläisiä on kuitenkin niin vähän, että tällä tuskin on kimalaisiin vaikutusta.”

Vesterlund korostaa kimalaisten ja muiden mesipistiäisten suojelun merkitystä.
”Kimalaiset ovat hyvin tärkeä pölyttäjäryhmä myös Suomessa. Tämän vuoksi on ratkaistava esimerkiksi kaupallisten pölyttäjien käyttöön liittyvä toiminta ja valvonta, jotta luonnon kimalaisten elinolot voidaan turvata myös ilmastonmuutoksen myötä.”

Tiedote väitöksestä Turun yliopiston sivuilla.



 FM Salla-Riikka Vesterlundin väitöskirja Bumblebees in a Changing Climate: Evaluating the Effects of Temperature on Queen Performance (Kimalaiset muuttuvassa ilmastossa: lämpötilan vaikutukset kuningatarten suoriutumiskykyyn) tarkastetaan Turun yliopistossa 9.5.2015.

 

Lue lisää hyönteispölytyksestä, pölyttäjistä ja pölyttäjien merkityksestä Pölytys.fi -sivulta.