Selvitys: yhteiskunnan kannattaa tukea hunajan tuotantoa luonnon vuoksi

26.3.2015

Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien tukien kuvaus. Kaavio osoittaa, että hunajan tuotannon tukeminen on muihin vertailtuihin tukiin verrattuna kaikkein kannattavinta tuen määrään nähden. Lähde: Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys, sivu 45.
Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien tukien kuvaus. Kaavio osoittaa, että hunajan tuotannon tukeminen on muihin vertailtuihin tukiin verrattuna kaikkein kannattavinta tuen määrään nähden. Lähde: Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys, sivu 45.

Tuore selvitys vahvistaa, että yhteiskunnan kannattaa tukea hunajan tuotantoa. Hunajan tuotannon tukemisella on selvä, hyvin positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tuen kustannus on erittäin pieni: viime vuonna mehiläistalouden pesäkohtaista tukea maksettiin yhteensä noin 608 000 euroa.

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys (PDF) vertailee erilaisia yhteiskunnan tukia ja niiden vaikutuksia monimuotoisuudelle.

Selvityksen tukipilven (klikkaa oheinen kuva isommaksi) viesti on selvä: vertailussa mukana olevista tuista hunajan tuotannon tukeminen on kaikkein kannattavinta, kun otetaan huomioon tuen määrä ja tuen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.   

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry muistuttaa, että mehiläisillä on tärkeä rooli sekä ruuan tuotannon että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Mehiläisten tekemän pölytystyön arvo on erittäin merkittävä. Rahallisesti pölytyksen arvoksi arvioidaan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Pölytyksen arvo on jopa 11,5-kertainen vuotuiseen hunajasatoomme verrattuna.

Vain reilu puolet mehiläispesistä saa tukea

Suomessa mehiläishoitajat saavat valtiolta suoraan yhtä tukea, mehiläistalouden pesäkohtaista tukea. Tukea myönnetään vain tarhaajille, joilla on vähintään 15 pesää. Suuri osa pienistä hunajantuottajista jää siis tuen ulkopuolelle. Viime vuonna tuen määrä oli 21,50 euroa yhtä mehiläispesää kohden. Tukea sai 28 292 mehiläispesää eli tukea maksettiin  noin 608 000 euroa. SML arvioi, että kokonaisuudessaan mehiläispesiä on noin 50 000.   

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -selvitystä varten käytiin läpi nykyiset tukijärjestelmät ja pyrittiin tunnistamaan niiden mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Tarkastelun pääpaino on vero- ja budjettituissa. Pääasiallisina lähteinä on käytetty valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verotukiselvityksiä, valtion talousarvioita, tutkimuskirjallisuutta sekä ministeriöiden ja asiantuntijaverkoston panosta. Kartoituksessa on mukana esimerkiksi EU-tuet, joiden käytöstä ei Suomi voi yksin päättää, sekä yhteiskunnallisesti merkittävät tuet, joiden kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat suuria mutta yhteys luonnon monimuotoisuuteen epäsuora.

Taustaselvityksen laati Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän kehityksen käytön asiantuntijaverkosto. Verkoston työhön ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, Suomen kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Suomen ympäristökeskus.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien merkityksestä on lisätietoja esimerkiksi SML:n ylläpitämällä Polytys.fi -sivustolla.

Lisätietoja

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet -taustaselvitys:
www.ym.fi/download/noname/%7B7EDE879F-08B5-4803-91D1-EC48D5470C54%7D/108021
Tukipilvi on selvityksen sivulla 45.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen,  puh. 044 506 3200