Mehiläispölytys lisää tutkitusti mustikan marjomista

15.6.2012

Mehiläispölytys lisää mustikan marjomista. Mustikka kattoi jopa puolet
mehiläispesän hyödyntämistä mesikasveista mustikkamaastossa.

MTT:n Rovaniemen ja Sotkamon yksiköiden LUSTI -hanke on tutkinut mustikan satotason
nostamista mehiläispölytyksen avulla. Viime vuonna Lapin alueella tehdyt pölytyskokeet
osoittivat, että mehiläispölytys parantaa mustikan marjomista.

Tutkimusalueiden (Hirvas ja Kivalo) mustikkametsiin sijoitettiin kesäksi 2011 neljän
mehiläispesän tarhoja. Vaikka mustikkavuosi oli tutkimusalueella viime vuonna huono,
mehiläistarhojen vaikutus marjomiseen oli ilmiselvä. Runsain marjominen saatiin
koealueilta, jotka sijaitsivat 100 ja 300 metrin päästä mehiläistarhoilta. Mehiläistarhan
vaikutus ulottui kuitenkin vähintään 500 metrin etäisyydelle. Alhaisin marjominen oli
vähintään kilometrin päästä mehiläistarhalta, jonne mehiläisten lentosäde ei enää kunnolla
ulottunut ja joka oli siten luonnonpölytyksen varassa.

Mustikka ja puolukka tärkeitä mesikasveja

Hunaja-analyysit osoittivat, että mustikka kattoi alueella puolet mehiläisten hyödyntämistä
mesikasveista kukinnan aikana. Mehiläinen olisi tärkeä mustikan ja puolukan sadonlisääjä,
mutta tarhat sijaitsevat harvoin tärkeillä marjanpoiminta-alueilla. Tilannetta voisi parantaa
esim. pölytyspalvelun tehostamisella marja-alueilla. Etenkin puolukka hyötyy pölytyksestä
heti kukkimisen alettua. Tarhatun mehiläisen tärkeys luonnonmarjojen pölyttäjänä korostuu
etenkin huonona kimalaisvuonna. Mehiläinen on myös tärkeä pölyttäjä mm. metsävadelmalle, joka on arvokas mesikasvi.


LUSTI -hankkeessa tutkitaan luonnonmarjojen alkutuotannon tehostamista (toteutus 2011-
2013). Mustikkasadon seuranta jatkuu vielä kesät 2012 ja 2013.

Lisätietoja pölytyksestä:
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
toimittaja ja kuluttajaneuvoja
Tuula Lehtonen
tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202

LUSTI -hanke:
vanhempi tutkija
Rainer Peltola
rainer.peltola@mtt.fi
03-41884742, 0400-190 143