Viime kesänä kertyi 2,6 miljoonan kilon hunajasato

14.11.2014

Viime kesän hunajasato oli erittäin hyvä. SML:n tekemän satokyselyn mukaan kokonaishunajasato oli 2,6 miljoonaa kiloa ja maan pesäkohtainen keskisato 55 kiloa hunajaa/pesä. Tuottavien mehiläispesien määrä oli keväällä noin 47 000.

Hunajavuosi oli tänä vuonna hyvä joka puolella Suomea. Koko maan pesäkohtainen keskisato oli reilut 55 kiloa ja maan kokonaishunajasato oli 2,6 miljoonaa kiloa. Määrä on miljoona kiloa suurempi kuin vuonna 2013.

Paras keskisato saatiin Itä-Suomen läänissä (58 kiloa/pesä) ja pienin keskisato Lapin läänissä (31 kiloa/pesä). Vaikka Lapissa olikin maan pienin sato, se oli silti kolminkertainen verrattuna edellisvuoteen.  Pitkän aikavälin tilastoissa koko maan pesäkohtainen keskisato on noin 39 kiloa.

Hunajaa jäänee tämän vuoden sadosta varastoon, koska kotimaan kulutus on arviolta 1,8-2 miljoonaa kiloa. Kotimaisen hunajan kulutus on viime vuosina laskenut kotimaisen hunajan heikon saatavuuden vuoksi. Toisaalta hunajan vienti ulkomaille saattaa lisääntyä SML ry:n ja Beijing HKT Trade Co Ltd:n tekemän sopimuksen vuoksi, jonka myötä suomalaista hunajaa voidaan pakkauttaa Suomessa Kuningatar-purkkeihin Kiinan markkinoita varten.

Hunajan hinta on noussut

Tuotantokustannusten nousu on nostanut myös hunajan hintaa viime vuodesta. Satokyselyn mukaan koko maan keskihinta viime vuonna suoraan kuluttajille oli 10,55 €/kilo (sis. ALV). Eroa onkin parikymmentä senttiä edellisvuoteen verrattuna, jolloin kuluttajahinta oli 10,34 euroa kilolta. Pakkaajille hunajakilo myytiin keskimäärin 5,16 eurolla ja jälleenmyyjille 8,61 eurolla (ei ALV).

Pienet talvitappiot

Mehiläisten talvitappiot olivat pienimmät lähes viiteentoista vuoteen: pesistä menehtyi talven aikana hiukan yli 7 prosenttia. Alueellisesti pienimmät talvitappiot koettiin Länsi-Suomessa, noin 6 prosenttia, ja suurimmat Oulun läänissä, jossa 16 prosenttia pesistä kuoli.

Mehiläisten talvehtimista helpottaa, jos mehiläisissä loisivien varroapunkkien määrä pysyy pienenä. Tarhaajien tekemä punkintorjunta onkin lisääntynyt: lähes 70 prosenttia tarhaajista antoi pesille loppuvuoden oksaalihappokäsittelyn. Tymolia käyttää puolet tarhaajista ja muurahaishappoa kolmasosa. Kuhnurikakkuja punkintorjuntana poistaa hiukan yli neljäsosa tarhaajista.

Silti, yli neljä prosenttia tarhaajista jättää pesät kokonaan käsittelemättä punkkien varalta. Syynä voi olla se, ettei punkkeja havaita, koska yli puolet vastaajista kertoi, että eivät tarkkaile varroapunkkien määrää säännöllisesti pesillä. Tämä vuosi on ollut myös punkeille suotuisa, joten SML suositteleekin kaikkia tarhaajia tarkkailemaan pesien punkkimäärää ja käsittelemään pesät oksaalihapolla marras-joulukuussa.

Keski-ikä ja hoitovuosien määrä nousi

Vaikka nuoria tarhaajia on tullut liiton jäseniksi selvästi lisää, kyselyyn osallistuneiden tarhaajien keski-ikä nousi viime vuodesta kaksi vuotta 57 ikävuoteen. Hoitovuosia on takana keskimäärin 17. Vaikka keski-ikä nousi, noin 40 prosenttia vastaajista suunnittelee lisäävänsä mehiläispesien määrää seuraavan viiden vuoden aikana.

SML:n toiminnanjohtaja Heikki Vartiaisen mielestä tarhauksen suunta on nyt hyvä. Alalle on tullut paljon uusia tarhaajia. ”Pesämäärä on nyt hyvällä tasolla, jotta pystymme tuottamaan kotimaista hunajaa vastaamaan kysyntää. Toisaalta meidän on myös lisättävä markkinointia ja myyntiponnistuksia, jotta kotimaisen hunajan osuus myynnistä lisääntyisi.”

SML:n Satokysely lähetettiin yhteensä 233 tarhaajalle (10 prosenttia jäsenistöstä). Vastausprosentti oli 69,1.

Lisätietoja:

Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja (tuula.lehtonen@hunaja.net, 040 506 3202)

www.mehilaishoitajat.fi