Anneli Salosen väitös: Suomen luonnosta löytyy rikas lajihunajavalikoima

9.12.2011

Anneli Salosen kasvibiologian väitöskirja hyväksyttiin perjantaina 2. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Väitöskirjatyössä tutkittiin yhdeksän Suomesta kerätyn yksikukkahunajan fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet sekä niiden siitepöly-, aminohappo- ja fenolisisältö.

Mehiläiset pystyvät Suomen olosuhteissa keräämään yli kymmenen erilaista yhdestä kasvilajista peräisin olevaa lajihunajaa. Joukosta löytyy vaaleita, pitkään juoksevana pysyviä, voimaisen pehmeäksi kiteytyviä sekä tummia ja aromikkaita hunajalaatuja.

Erikoiset pohjoiset lajihunajat kerätään Suomen metsien kasveista: horsmasta, vadelmasta, puolukasta ja suolla kasvavista kukista.

Joitakin lajihunajia voitaisiin esitätä lisättäväksi EU:n hunajadirektiiviin

Tutkimuksessa havaittiin, että joitakin suomalaisia lajihunajia voitaisiin esittää lisättäväksi EU:n hunajadirektiivin poikkeuksien listalle. Esimerkiksi suolta kerätyn hunajan sähkönjohtokyky on paljon muita kukkaishunajia korkeampi ja muutamassa lajihunajassa on tavallista alhaisempi diastaasientsyymipitoisuus.

Väitöstiedotteessa kerrotaan tarkemmin väitöksen sisällöstä.