Petovahinkokorvaukset on ehdottomasti maksettava täysimääräisinä

Suomen Mehiläishoitajain Liitto ei hyväksy valtion suunnitelmia pienentää vuoden 2013 petovahinkokorvauksia. Karhut aiheuttavat mehiläistarhoilla yhä enemmän vahinkoja ja uhkaavat mehiläistarhoilla käyvien tarhaajien turvallisuutta.

Valtion määrärahat eivät riitä kaikkiin vuoden 2013 suurpetovahinkoihin. Korvauksia joudutaan leikkaamaan jopa 56 prosenttia, jollei lisärahoitusta saada, tiedottaa Maa- ja Metsätalousministeriö. Näin ollen myös karhuvahinkoja kärsineet mehiläistarhaajat tuntevat korvausongelmat lompakossaan.

Karhukorvauksia haettiin mehiläistarhoille viime vuonna 100 000 euron arvosta. Suurin yksittäinen korvaushakemus oli 15 000 euron arvoinen. Vahinkotapauksia oli yhteensä 79.
Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja estämiseen oli varattu valtion budjetista 3,8 miljoonaa euroa, kun kaikkinensa suurpetovahinkojen arvo oli vuonna 2013 8,5 miljoonaa euroa. 

”Budjettineuvottelut ovat vielä kesken, eikä vielä voida sanoa mitään lisäbudjetista”, kertoo ylitarkastaja Jussi Laanikari Maa- ja Metsätalousministeriöstä.

Tarhaus vähenee, jos korvauksia ei makseta

”Petovahinkokorvaukset on ehdottomasti maksettava täysimääräisinä”, sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen. ”Jos petovahinkokorvauksia ei makseta, vaarana on mehiläistarhauksen ja pesämäärän väheneminen ja satokasvien pölytyksen heikentyminen.”

Petovahinkojen leikkaaminen olisi valtava pettymys mehiläistarhaajille ja Suomen Mehiläishoitajain liitolle. Yllätyksenä tieto ei SML:lle tullut, koska maksut ovat takunneet jo useana vuonna perättäin.

Karhuvahingot uhka taloudelle ja työturvallisuudelle

Karhutuhot ovat yksittäiselle tarhaajalle suuri tappio. Pelkästään yksi mehiläispesä maksaa useita satoja euroja. Hunajasadon menetys, käytetyt työtunnit ja aitauskustannukset nostavat tuhojen arvon helposti tuhansiin euroihin vuodessa. Tarhaajat tarvitsevat lisäksi taloudellista tukea mehiläistarhojen aitaamiseen sähköaidoilla karhujen varalta. Keväällä pesän menetys on taloudellisesti huomattavasti korvausta suurempi vahinko, koska sato ja mehiläiset menetetään kokonaan. Korvausarvona on vain talvehtineen pesän arvo, joka nyt on puolittumassa.

Mehiläistarhaajat ovat ainoa alkutuottajaryhmä, jotka ovat kotieläinten lisäksi todellisessa vaarassa karhujen kohtaamisen vuoksi. Mehiläistarhaajat pelkäävätkin työturvallisuutensa puolesta mehiläistarhoilla käydessään. Emokarhu pentuineen on erittäin vaarallinen kohdatessa. Vahinkokarhun poistamiseksi lupakäytäntöä tulee helpottaa.

Mehiläiset ovat toisiksi suurin petovahinkoryhmä porojen jälkeen. Porovahinkoja on 94 prosenttia kaikista petovahingoista. Mehiläisvahinkojen jälkeen tulevat koiravahingot, 85 000 euron arvosta.
 

Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Lisätietoja: Tuula Lehtonen, tutkimuskoordinaattori, tiedottaja 040 506 3202 tuula.lehtonen@hunaja.net