Mehiläistaudit

Mehiläistautien tuntemus ja hoito on tärkeä osa mehiläistarhaajan työtä. Esikotelomätä on Suomessa harmillisen yleinen ja vakavin mehiläisten sikiötauti.

Esikotelomätä luetaan kansallisessa lainsäädännössä vastustettavaksi, valvottavaksi eläintaudiksi. Siksi esikotelomädästä on mm. ilmoitettava eläinlääkärille. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeissa (PDF) esikotelomädän vastustamiseksi kerrotaan lisää toimintatavoista.

SML on julkaissut ohjeet esikotelomädästä vapautumiseen (PDF).

Muita tauteja ovat mm. toukkamätä, nosema ja kalkkisikiö.

Monet mehiläisten virukset leviävät erityisesti varroapunkin puremahaavojen kautta. Virusten aiheuttamat tuhot ovat usein ensisijainen syy punkkisten pesien menehtymiseen. Suomeen varroa tuli 1980-luvulla.

Jos epäillään sikiötauteja, nosemaa tai punkkien loisintaa, niin sikiöistä tai aikuisista mehiläisistä voidaan ottaa näyte tutkimuksia varten. Näytteet lähetetään Eviran Kuopion tutkimusyksikköön.

Tutustu Eviran ohjeisiin näytteiden ottamisesta ja lähettämisestä. Eviran sivuilla on myös muuta tietoa mehiläistaudeista.

Näytteiden tutkituttaminen on maksutonta.

Mehiläistauteihin liittyviä ohjeita julkaistaan Mehiläinen-lehdessä Ajankohtaista mehiläistenhoidossa -palstalta. Artikkelit ovat luettavissa nettisivuillamme PDF-tiedostoina.

 

Näin voit vähentää mehiläistautien leviämistä

  • Pidä kalusto pesä- tai tarhakohtaisena. Varo käytetyn kaluston tautivaaraa.
  • Varo terveiden yhteiskuntien yhdistämistä sairaisiin.
  • Ruoki mehiläisiä vain sokerilla tai säteilytellyllä siitepölyllä.
  • Tarkastuta ostetut emot japoista seuramehiläiset ennen emon asetusta.
  • Minimoi ryöstön uhka säätämällä lentoaukko sellaiseksi, että yhteiskunta pystyy puolustautumaan. Kuolleet pesät suljetaan, samoin heitteille jätetyt tarhat.
  • Pesien sijoittelu hajalleen vähentää harhalentoja.