Yksi pölytyskoe kesässä – kotimaista tutkimustietoa tarvitaan

16.8.2017 klo 14:00

Tattari on hyvä ja houkutteleva mesikasvi.
Tattari on hyvä ja houkutteleva mesikasvi.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto järjestää yhden pölytyskokeen kesässä. Tänä vuonna tutkitaan tattarin pölytystä.

Vaikka mehiläispölytyksen arvo maataloudessa ymmärretään hyvin, on tärkeää tuottaa lisää tutkimustietoa viljelijöiden ja tarhaajien käyttöön myös kotimaassa. SML järjestää lähes joka kesä pölytyskokeen, jossa tutkitaan jonkin merkittävän kasvin pölytystä ja sitä, miten mehiläispesät vaikuttavat kokonaissatoon ja sadon laatuun. Mehiläispölytyksellä voidaan parantaa monen kotimaisen viljelykasvin hehtaarisatoa ja laatua.

Kotimainen tutkimus on tärkeää mm. Suomen omanlaisen ilmaston ja pölyttäjälajiston vuoksi. ”Se mikä pätee pölytystutkimuksissa muualla Euroopassa, ei välttämättä päde täällä”, SML:n tiedottaja-tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen kertoo. ”Kotimaisia pölytyskokeita onkin tehtävä lisää sekä vanhoille että uusille viljelykasveille ja -lajikkeille.”

SML:n pölytyskokeet tehdään usein yhteistyössä Helsingin yliopiston, HAMKin tai muun vastaavan oppilaitoksen kanssa. Tänä vuonna tutkitaan tattarin pölytystä Helsingin Yliopiston kanssa. Tattari on tärkeä kotimainen satokasvi, jonka satotasot vaihtelevat suuresti. Pölytys on yksi satoon vaikuttava merkittävä tekijä. Kesän 2017 pölytyskoe on vielä kesken kasvin pitkän kukinta-ajan vuoksi. Kenttätyön tekee MMK Sanni Toratti.

Viime vuosina SML on tutkinut mm. vadelman, härkäpavun, kuminan, pellavan, omenan, herukan ja pensasmustikan pölytystä.

Perinteinen pölytyskoe on häkkikoe, jossa tietty peltoalue eristetään erilaisilla häkeillä. Häkkityyppejä on yleensä kolme tai neljä ja niiden satoa verrataan toisiinsa:

1. Mehiläishäkki: häkki, jossa on pölyttäjiä (mehiläisiä). Muut eliöt eivät pääse pölyttämään kasvia.

2. Tyhjä häkki: ei mehiläisiä. Ulkopuolelta ei pääse eliöitä pölyttämään kasveja.

3. Avoin häkki: häkki on paikallaan, mutta osa luukuista auki. Pölyttäjät pääsevät häkkiin ja sieltä pois. Näin selvitetään häkkikankaan vaikutusta kasvin kehitykseen.

4. Avoin ruutu. Ei häkkiä eli ns. luonnontila. Kaikki pölyttäjät pääsevät kasville. Häkkikangas ei vaikuta kasvin kehitykseen.

 

Lisätietoja pölytyksestä ja pölytystutkimuksista:

Tutkimuskoordinaattori ja tiedottaja

Tuula Lehtonen tuula.lehtonen@hunaja.net www.polytys.fi

040 506 3202