Kotimaisten mehiläisemojen kasvatusta tarvitaan lisää

15.6.2017 klo 10:25

Mehiläisemo munii pesän kaikki munat. Kotimainen emo keskellä merkittynä valkealla täplällä.
Mehiläisemo munii pesän kaikki munat. Kotimainen emo keskellä merkittynä valkealla täplällä.

Mehiläisten emonkasvatus on tekijälleen motivoivaa mutta työlästä, selvisi SML:n teettämässä opinnäytetyössä. Kotimaisen mehiläisemojen määrää voisi nostaa roimasti, sillä tuontiemoja tuodaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa kasvatetaan.

Mehiläiskuningattarien eli emojen kasvattaminen vaatii runsaasti tarkkaa ja oikein ajoitettua työtä. Kotimaisten emojen vuosittain kasvatettu määrä myös vaihtelee runsaasti. Aiheesta opinnäytetyön tehnyt Lauri Hyyryläinen kertoo, että syitä siihen on monia, esimerkiksi kasvatusajan sää, emonkasvattajan oma emontarve ja tarhaajan ajanpuute.

SML:n teettämään kyselytutkimukseen osallistuneiden 13 emonkasvattajan tuottama vuotuinen emomäärä on yhteensä lähes 6000 emoa. Vuosina 2015 ja 2016 emoja tuotiin ulkomailta yli 4300 kpl/vuosi, Evirasta kerrotaan. Kotimaista emontuotantoa olisi siis mahdollista lähes kaksinkertaistaa, mikäli siirryttäisiin kokonaan kotimaisten emojen käyttöön.

Mehiläisten ja mehiläisemojen tuonnista aiheutuu merkittävä tauti- ja tuholaispaine, joten kotimaista emonkasvatusta tulisi lisätä. Kotimaisesta mehiläisemokannasta saataisiin myös jalostamalla paremmin Suomen oloja kestäviä mehiläisiä.

Yhtä aikaa motivoivaa ja turhauttavaa

Suurin osa kyselyyn vastanneista emonkasvattajista kertoi, että vaikka emojen kasvatus on työlästä, se on motivoivaa. Tarhaajat suunnittelevatkin jatkavansa kasvatustyötä. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään vaihtelut huolettavat, koska ilmasto vaikuttaa työn onnistumiseen niin paljon. Kasvatusta pidetään yleisesti myös hyvin sitovana, työläänä ja jopa kannattamattomana.

Mehiläisten jalostukseen panostetaan

Suomen Mehiläishoitajain Liitto on tehnyt päätöksen suomalaisen mehiläisjalostuksen kehittämisestä. SML liittyy kansainväliseen Beebreed.eu -tiimiin, jossa pyritään jalostamaan mehiläisiä kuten muitakin kotieläimiä. Jalostuksessa huomioidaan muun muassa tautien kestävyys, säyseys, tuottavuus ja talvehtimiskyky.

SML antaa koulutusta kotimaisten emojen kasvattamiseen. Tulevana viikonloppuna 16-17.6. Isokyrössä järjestetään aiheeseen liittyen SML:n emonkasvatusseminaari. Siellä opiskellaan varsinaisen emonkasvatuksen lisäksi muun muassa mehiläisten keinosiemennystä ja mehiläiskannan valintaa (kurssi täynnä). SML järjestää myös 4.7. emonjalostuskoulutusta Mustialassa.

 

Suomalainen emonkasvattaja on kokenut tarhaaja:

  • Opinnäytetyö Mehiläisemojen kasvatus ja jalostus Suomessa (Hyyryläinen, L., 2017) on ladattavissa netissä osoitteessa bit.ly/emonkasvatuskysely
  • Kyselyyn vastasi 13 mehiläisemoja kasvattavaa tarhaajaa.
  • Emojen kasvattajat ovat kokeneita tarhaajia. Suomalainen kaupallinen emonkasvattaja on tarhannut mehiläisiä keskimäärin 31 vuotta. Emonkasvatusta ko. tarhaajat ovat tehneet viidestä neljäänkymmeneen vuoteen.
  • Mehiläispesässä on pääsääntöisesti yksi muniva emo, joka kannattaa vaihtaa joka toinen vuosi tasaisen muninnan takaamiseksi. Emon kotimaisuus vähentää tautipainetta.

Lisätietoja:

-Lauri Hyyryläinen, 0400 376 256, opinnäytetyö Mehiläisemojen kasvatus ja jalostus Suomessa

-Tuula Lehtonen, SML ry, tiedottaja, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net