Kuminapeltoa ympäröivä maankäyttö vaikuttaa pölyttäjälajistoon

13.6.2017

Kukkakärpäset ovat tärkeitä luonnon pölyttäjiä.
Kukkakärpäset ovat tärkeitä luonnon pölyttäjiä.

Peltoa ympäröivällä maankäytöllä on vaikutus pölyttäjähyönteisiin ja siten kuminan pölytykseen, selvisi Jyväskylän Yliopistolle tehdyssä pro gradu -tutkimuksessa. Kumina on yksi tärkeimmistä Suomen hyönteispölytteisistä viljelykasveista, koska Suomi on maailman tärkeimpiä kuminan vientimaita.

Kimalaiset ja erakkomehiläiset hyötyvät pientareista ja monipuolisista maatalousympäristöistä, kukkakärpäset sen sijaan metsäisistä ympäristöistä. Tämä selvisi tuoreessa Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella valmistuneessa gradututkielmassa. Tutkimuksessa selvitettiin 22 Keski-Suomen kuminapellon ympäröivän maankäytön vaikutuksia kukkakärpäsiin ja muihin pölyttäjähyönteisiin.

Kukkakärpäset hyötyvät metsäisestä ympäristöstä, koska iso osa kukkakärpäsistä viettää toukkavaiheen metsässä. Kukkakärpäset ovat aikuisina pölyttäjiä, mutta toukat elävät monissa erilaisissa elinympäristöissä, joissa ne käyttävät ravintonaan esimerkiksi lahopuuta ja kirvoja. Kimalaiset ja erakkomehiläiset taas löytävät sopivia pesäpaikkoja maatalousympäristöistä.

”Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, millainen pölyttäjäyhteisö kuminapellolla on. Kun maatalousmaan osuus maisemassa kasvaa ja havumetsien määrä vähenee, mesipistiäisten (erakkomehiläiset ja kimalaiset) määrä kasvaa”, opinnäytetyön tehnyt Jenni Toikkanen kertoo. Tarhamehiläiset eivät olleet mukana tutkimuksessa, koska maankäyttö ei suoraan vaikuta niiden pesimispaikkoihin. ”Ihminen sijoittaa mehiläispesät minne haluaa riippumatta ympäröivästä maisemasta”, Toikkanen kertoo.

Tutkimus on tärkeä ja luonnonpölyttäjien elinolot kannattaa turvata tehostuvassa maataloudessa, Suomen Mehiläishoitajain Liitto muistuttaa. ”Tarhamehiläisten ja luonnon pölyttäjien avulla voidaan saada parempia kuminasatoja”, SML:n tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen sanoo. "Tehdyissä pölytyskokeissa on havaittu, että onnistuneen pölytyksen avulla voidaan lisätä kuminan satoa ja vähentää siementen varisemista.”

Suomi on maailman tärkeimpiä kuminan viejämaita.

 

Lisätietoa:

Jyväskylän yliopiston tiedote https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/06/tiedote-2017-06-08-08-16-30-302898

Pölytyksen vaikutus kuminasatoon (SML:n Talvipäivien luentomateriaalia)

Tuula Lehtonen, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, 040 506 3202, tuula.lehtonen@hunaja.net

www.polytys.fi