Tunnistatko mehiläiset ja muut kevään pörisijät

4.5.2017

Mehiläinen punaherukan kukalla. Tarhamehiläinen on ainoa mehiläislaji, joka tuottaa hunajaa. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Mehiläinen punaherukan kukalla. Tarhamehiläinen on ainoa mehiläislaji, joka tuottaa hunajaa. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Erakkomehiläisiä on erikokoisia ja -värisiä. Suomessa on tavattu noin 190 lajia. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Erakkomehiläisiä on erikokoisia ja -värisiä. Suomessa on tavattu noin 190 lajia. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Kimalainen on runsaskarvainen ja selvästi suurempi kuin tarha- ja erakkomehiläiset. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Kimalainen on runsaskarvainen ja selvästi suurempi kuin tarha- ja erakkomehiläiset. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Ampiainen on karvaton ja sillä on selkeät musta-keltaraidat kapealla ampiaisvyötäröllä. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Ampiainen on karvaton ja sillä on selkeät musta-keltaraidat kapealla ampiaisvyötäröllä. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Tältä näyttää mehiläisparvi. Mehiläisten parveiluaika on vasta kesä-heinäkuussa.  (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Tältä näyttää mehiläisparvi. Mehiläisten parveiluaika on vasta kesä-heinäkuussa. (Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.)
Tarhattu mehiläinen elää pesälaatikoissa.
Tarhattu mehiläinen elää pesälaatikoissa.

Kevään lämmetessä mehiläiset, kimalaiset, erakkomehiläiset ja muut hyönteiset ovat kömpineet talviteloiltaan. Kun keväinen pörinä vihdoin alkaa, saattaa tuntua, että hyönteisiä on joka paikassa. Mutta tunnistatko, kuka on kuka?

Tähän aikaan vuodesta esimerkiksi eri erakkomehiläislajit saattavat esiintyä runsaina hakiessaan pesäpaikkoja seinien koloista. Ne saattaa sekoittaa tarhamehiläisiin. Esimerkiksi rusomuurarimehiläinen tekee helposti kolon vaikkapa tiiliseinän koloihin. Erakkomehiläiset ovat aikalailla harmittomia ja rauhallisia.

Tarhamehiläisten varsinainen parveiluaika on yleensä kesäkuussa. Näin toukokuun alussa mehiläiset keskittyvät etsimään siitepölyä ja mettä. Kesällä mehiläisten parveillessa sen sijaan pihapuuhun saattaa lennähtää tuhansista mehiläisistä koostuva parvi. Jos epäilet mehiläisparvea tai tarhamehiläiset ovat jo asuttautuneet pihapiiriin, ota yhteyttä mehiläisparvien kiinniottajiin. Sitä ennen kannattaa yrittää tunnistaa, että kyseessä on varmasti mehiläinen, eikä esimerkiksi erakkomehiläiset.

Mehiläinen

  • Tarhamehiläinen on hennon karvainen oranssi-mustaraidallinen mesipistiäinen.
  • Mehiläiset elävät suurissa tuhansien mehiläisten yhdyskunnissa, jossa ne kasvattavat jälkikasvuaan ja tuottavat hunajaa vahakennojensa turvissa, Suomessa useimmiten tarhattuina omissa pesälaatikoissaan.
  • Mehiläinen on rauhallinen pölyttäjä, kunhan sen jättää rauhaan. Se pistää vain puolustautuessaan. Jos mehiläinen pistää ihmistä tai eläintä, sen piikki irtoaa ja mehiläinen kuolee.
  • Mehiläisten parveiluaika on kesä-heinäkuussa. Alkukeväästä runsaana liikkuvat erakkomehiläiset saattaa sekoittaa parveileviin mehiläisiin.

Erakkomehiläinen

  • Erakkomehiläiset elävät yksin tai pienissä yhdyskunnissa, mutta vailla samanlaista sosiaalista luonnetta kuin mehiläiset ja kimalaiset. 
  • Lajeja on tavattu Suomessa noin 190: erakkomehiläisiä on erivärisiä ja -kokoisia.
  • Vaikka ne ovat erakkomaisia, ne saattavat keväällä esiintyä runsaina etsiessään pesäkoloja esimerkiksi talojen seinustalla.
  • Erakkomehiläiset eivät tuota hunajaa. Ne ovat usein hyvin rauhallisia.

Kimalainen

  • Kimalainen on mehiläistä ja ampiaista selkeästi suurempi ja muodoltaan pyöreämpi.
  • Kimalainen on väritykseltään kelta-musta- tai oranssi-musta-raidallinen.
  • Kimalainen tekee pesänsä usein maahan tai puunkoloon. Pesässä on jäseniä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan

Ampiainen

  • Ampiaisella on mehiläistä kapeampi vyötärö ja ohuemmat siivet. Sen raidoitus on usein selkämpi. Ampiaisen karvoitus on vähäinen.
  • Ampiainen elää puumassasta tehdyssä usein harmaassa pesärakennelmassa.
  • Ampiaisyhdyskunta kasvaa kesän aikana muutamasta yksilöstä enimmillään satoihin yksilöihin.
  • Ampiainen ei ole varsinaisesti pölyttäjä. 
  • Ampiaiset aiheuttavat ihmisille vaivaa erityisesti loppukesästä. Tällöin ne kiinnostuvat esimerkiksi ihmisten ruuista ja juomista. 

Erakkomehiläisille voi tehdä itse pesäpaikkoja. Katso Suomen Luonto lehdestä ohjeet hyönteishotellin valmistamiseksi. http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/koteja-erakoille/

Tutustu myös UPM:n Metsiemme pistiäiset -oppaaseen.